Pedot, talvet ja metsästysvähentävät metsäkauriita
Pedot, ankarat talvet ja metsästys ovat syynä Suomen metsäkauriskannan hupenemiseen. Näin todetaan Suomen riistakeskuksen tekemässä haastattelututkimuksessa.
Tiheyslukujen perusteella näyttää siltä, että kestävästi metsäste ttävä kauriskanta on vain Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla.
Tulos vastaa lumijälkilaskennoissa saatua viiden vuoden keskiarvoa, joskin paikalliset tiheyserot ovat suuria.
Yli puolet riistanhoitoyhdistyksistä kertoi kauriskannan vähentyneen merkittävästi viiden vuoden aikana.
Suurimpana syynä pidettiin kasvaneita suurpetokantoja. Muina vaikuttavina tekijöinä mainittiin vahvat kettukannat, ankarat talvet sekä väärin kohdennettu metsästys.
Vastaajat arvioivat suurpetojen tappaneen vuoden aikana yli 2 000 kaurista. Määrä on lähes neljännes vastaajien kanta-arviosta.
Voimakkainta petojen saalistuspaine oli Pohjois-Hämeessä ja Kainuussa.
Ylivoimaisesti ahkerin kauriiden tappaja on ilves. Vain viisi prosenttia tapetuista kauriista laitettiin suden tiliin.
Suden osuus tapetuista kauriista oli muita suurempi Satakunnassa ja Oulun alueella.
Vastaajat arvioivat, että pedot tappavat enemmän kauriita kuin metsästäjät.
Monet metsästysseurat ovat rauhoittaneet kauriin metsästykseltä. Uudellamaalla yli puolet vastaajista ilmoitti, että osa alueen seuroista on kieltänyt kauriin pyynnin. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa rauhoituksista tiesi vain joka kolmas vastaaja.
Metsäkauriin pyyntiin osallistui kyselyyn vastanneissa riistanhoitoyhdistyksissä keskimäärin noin 50 henkilöä per yhdistys. Vaihteluväli oli nollasta yli neljäänsataan.
Riistanhoitoyhdistyksen jäsenmäärästä noin viisi prosenttia oli kauriinpyytäjiä.
Vastanneiden lievä enemmistö kaipasi nykyistä tarkempaa metsästyksen ohjausta. Sarvensa pudottaneiden urosten metsästys marraskuulta eteenpäin saattaa olla ongelma, sillä kaadettavia eläimiä ei pysty sarvien perusteella valikoimaan.
Useat vastaajat esittivät kaurispukkien kevätmetsästyksen kieltämistä.
Mikäli kevätmetsästyksessä ammutaan alueen valtapukit, se saattaa heikentää paikallista kauriskantaa huomattavasti.
Niissä vastauksissa, joissa ei nähty tarvetta metsästyksen ohjaukseen, yleisin peruste oli kauriskannan ja pyynnin vähäisyys.
Metsäkauriin hallinnolliseen rajoittamiseen ei nähty tarvetta.
Kauriiden aiheuttamista vahingoista raportoi 12,5 prosenttia vastaajista. Vahingot olivat odotetusti mansikkaviljelmillä sekä kuusen ja koivun istutusaloilla.
Pohjois-Suomesta kerrottiin muutamista tapauksista, joissa kauriit olivat tärvelleet tuorerehuaumoja ja -paaleja.
Vahinkojen arvioitiin olleen vähäisiä, ja vahinkomäärien säilyneen ennallaan viiden vuoden aikana.
Liikennevahinkoja ei edes kysytty.
Suomen riistakeskus kysyi toukokuussa kaikkien 298 riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajilta käsityksiä kauriskannan koosta.
129 toiminnanohjaajaa vastasi.
Suhteellisesti eniten vastauksia tuli Satakunnasta, vähiten Rannikko-Pohjanmaalta.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
