Perussuomalaiset ryöpytti elpymispakettia: "Suomi siis elvyttää omaa talouttaan omilla rahoillaan ja sen lisäksi samalla summalla toisten taloutta"

Pääministeri Sanna Marin (sd.) korosti eduskuntakeskustelussa järeän elpymisvälineen tarpeellisuutta. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA 

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan EU-johtajien neuvottelema elpymispaketti on kertaluonteinen ja poikkeuksellinen. Eduskunnalle pääministerin ilmoituksen antanut Marin torjui näin arvioita siitä, että EU-maat olisivat luomassa pysyvämpää käytäntöä.

Eduskunta keskustelee iltapäivällä koronaelpymispaketista, josta saavutettiin poliittinen sopu jäsenmaiden kesken heinäkuussa. 750 miljardin talouden tukipaketti rahoitetaan komission ottamalla lainalla.

Marinin mukaan on selvää, että globaalissa kriisissä maat eivät pärjää yksin, vaan ratkaisuja on haettava yhdessä. Euroopan talousalueen elpyminen on hänen mukaansa Suomelle kriittisen tärkeää.

"Elpymisvälineen kaltaiset järeät toimet ovat tarpeen", Marin vakuutti kansanedustajille.

Odotettavissa on voimakasta debattia, sillä perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat oppositiosta uhanneet yrittää kaataa paketin. Mielipiteiden räiskyntää rajoittaa tänäänkin se, että koronan takia kansanedustajia otetaan istuntosaliin vain alle puolet normaalimäärästä eli 74.

Marin kertasi Suomen saavutukset neuvotteluissa: Suomen maksuosuus pieneni neuvotteluiden aikana lähes kahdella miljardilla verrattuna komission alkuperäiseen ehdotukseen, lainojen osuus paketissa kasvoi suhteessa suoriin avustuksiin ja jäsenmaiden vastuut on rajattu.

Paketti koostuu 390 miljardista avustuksia ja 360 miljardista lainoja. Rahaa ohjataan jäsenmaille budjettiohjelmien kautta. Näin varmistetaan Marinin mukaan rahan ehdollisuus ja niiden käyttöä voidaan valvoa.

Suomen maksuosuus avustusmuotoisesta tuesta on 6,6 miljardia euroa, ja maan odotetaan saavan noin 3,2 miljardia euroa.

Vielä ei ole selvää, mihin raha Suomessa konkreettisesti menee. Komissio odottaa jäsenmailta rahankäyttösuunnitelmia syksyn aikana.

Koronaelpymispaketin lisäksi eduskunnassa keskustellaan EU:n budjetista tulevalle seitsemälle vuodelle. EU-johtajat sopivat 1  100 miljardin budjettikehyksestä rinnan koronapaketin kanssa.

Oppositiopuolue perussuomalaiset ryöpytti pakettia odotetusti kovin sanoin.

Perussuomalaisten mielestä elpymisrahastolla ei korjata koronan aiheuttamia vaurioita, vaan puututaan Etelä- ja Keski-Euroopan pitkäaikaisiin rakenteellisiin ongelmiin. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho väitti eduskunnassa, että korona tarjoaa savuverhon, jolla talouttaan paremmin hoitaneet pohjoisten jäsenmaiden kansalaiset laitetaan kustantamaan muiden maiden ongelmia.

"Elvytysrahasto on monen maan kannalta järkevä ratkaisu. Italia, Espanja ja Ranska välttyvät ikäviltä kansallisilta vyönkiristyksiltä ja voivat lahjarahan turvin ylläpitää Suomea matalampia verokantoja tai julkisia palveluja, johon niillä ei ole varaa", Halla-aho tulkitsi.

Suomen hallitus on painottanut, että elvytysratkaisu on ainoastaan kertaluonteinen. Halla-aho toivoisi, että tämä kerrottaisiin myös eurooppalaisilla kentillä, koska erilaisiakin tulkintoja on kuultu.

Onko Suomella varaa kuulua tällaiseen unioniin? Halla-aho kysyi eduskunnassa. Hän huomautti, että Suomi on saamassa takaisin vain noin puolet elpymispakettiin maksamastaan rahasta.

"Suomi siis elvyttää omaa talouttaan omilla rahoillaan ja sen lisäksi samalla summalla toisten taloutta, hän sanoi välihuutojen yli."

Pieni, avoimen talouden Suomi ei pärjää kokoomuksen Arto Satosen mukaan maailmassa yksin, joten EU-jäsenyys on välttämätön. Hän sanoi, että nykymuotoinen elpymisrahasto ei kuitenkaan vastaa kokoomuksen näkemystä siitä, miten Eurooppa saadaan koronakriisin jälkeen tehokkaimmin takaisin jaloilleen.

Satosen mukaan EU:n on oltava kestävälle pohjalle rakennettu talousunioni ja vaikka EU-taloudet on sidottu yhteen, jäsenmaiden on vastattava omista talouksistaan ja veloistaan.

"Jos kaikkien jäsenmaiden taloudet olisivat olleet riittävän vahvoja elvyttämään itse, elvytyspakettia ei olisi tarvittu", Satonen sanoi ja sai "Tämä on totta!"-tukihuudon puoluetoveriltaan Ben Zyskowiczilta.

Koronapaketin käsittelystä Satonen hyppäsi maailmanpolitiikan puolelle nostamalla esiin Valko-Venäjän epävakauden ja Venäjän puolustusbudjetin ja sotilaallisen varustelun kasvun.

"Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa emme halua olla yksin. - - Kokoomus esittää myös, että Suomen pitäisi hakea (sotilasliitto) Naton jäseneksi lähiaikoina", hän sanoi.

Kokoomus on kannattanut Nato-jäsenyyttä jo vuoden 2006 puoluekokouspäätöksestä saakka. Muutama vuosi sitten aikataulua täsmennettiin siten, että jäsenyyttä pitäisi hakea lähivuosina.

Keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Jouni Ovaska kertoi keskustan eduskuntaryhmän pitävän saatuja maatalousrahoituksen ja koheesio- eli aluerahoituksen neuvottelutuloksia merkittävinä. Hän huomauttaa, että maaseudun kehittämisrahoitukseen saatiin enemmän rahaa kuin nykyisellä rahoituskaudella samalla kun pohjoisen harvaan asutuille alueille saatiin 100 miljoonan euron erityistuki.

"Ratkaisut tuovat vakautta ja ennustettavuutta maaseuduille ja aluekehitykseen. - - Satojen miljoonien leikkaukset vaihtuivat satojen miljoonien saannoksi", Ovaska sanoi.

Elpymispaketin tarvetta Ovaska perusteli osaltaan sillä, että Suomen tavaraviennistä 60 prosenttia menee EU-alueella, joten Euroopan elpyminen on Suomen viennille ja teollisuudelle välttämätöntä.

Ovaska ei niellyt väitteitä siitä, että tuki olisi osoitettu talouttaan heikosti hoitaneille maille. Hän sanoi, että näitä maita ei voi syyttää koronaviruksesta, joka on iskenyt sekä taloutensa hyvin että huonosti hoitaneisiin maihin.