Yhä useampi ylioppilas jäi ilman opiskelupaikkaa – lähes neljännes ei edes hakenut jatko-opintoihin

Jatko-opintoihin hakematta jättäneiden uusien ylioppilaiden osuus oli viime vuonna Tilastokeskuksen mittaushistorian suurin. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa.  

Yhä useampi uusi ylioppilas jäi jatkokoulutuksen ulkopuolelle viime vuonna, kertoo Tilastokeskus.

Keväällä 2024 valmistuneista ylioppilaista 67 prosenttia jäi ilman jatko-opiskelupaikkaa. Ilman opiskelupaikkaa jääneiden osuus kasvoi prosenttiyksikön edeltävästä vuodesta.

Naisista ilman opiskelupaikkaa jäi lähes 70 prosenttia, kun taas miehistä 63 prosenttia. Naisten osuus pysyi edellisvuoden tasolla, mutta miesten osuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä.

Myös yhä harvempi uusista ylioppilaista haki jatko-opintoihin. Lähes neljännes eli 23 prosenttia uusista ylioppilaista jätti kokonaan hakematta jatko-opintopaikkaa. Osuus oli suurempi kuin koskaan aiemmin Tilastokeskuksen vuodesta 2003 alkavan mittaushistorian aikana.

Tätä ennen luku on ollut pienimmillään vuonna 2013, jolloin hakematta jätti 12 prosenttia uusista ylioppilaista.

Tilastokeskuksen yliaktuaarin Anna Loukkolan mukaan jatkokoulutukseen hakematta jättäneiden miesten osuus on 15 vuoden tarkasteluaikana ollut aina suurempi kuin naisten osuus.

”Miehillä osuus on kasvanut tarkastelujaksolla neljä prosenttiyksikköä. Naisilla osuus on kasvanut kuitenkin selvästi jyrkemmin, kymmenen prosenttiyksikköä 15 vuodessa”, Loukkola sanoo tiedotteessa.

Keväällä 2024 uusia ylioppilaita valmistui kaikkiaan 26 000.

Uusista ylioppilaista 77 prosenttia haki jatko-opintopaikkaa heti valmistumisen jälkeen. Miehillä hakeutuminen jatko-opintoihin väheni yhdellä prosenttiyksiköllä ja naisilla vajaan prosenttiyksikön verrattuna vuoteen 2023.

Tilastokeskuksen mukaan laskun taustalla oli erityisesti ammattikorkeakouluun hakeutumisen vähentyminen. Yliopistokoulutukseen hakeneiden uusien ylioppilaiden osuus puolestaan kasvoi.

Yliopisto oli selvästi suosituin hakukohde, ja lähes puolet haki vain yliopistokoulutukseen. Pelkästään ammattikorkeakouluun haki 12 prosenttia ja sekä ammattikorkeakoulutukseen että yliopistoon 16 prosenttia tuoreista ylioppilaista.

Yliaktuaari Loukkolan mukaan naisylioppilaiden keskuudessa yliopistoon hakeminen on nykyään suositumpaa kuin miesylioppilaiden.

”Vielä kymmenen vuotta aiemmin yliopistoon hakeminen oli miesten keskuudessa yleisempää kuin naisten. Nykyisin miehet taas hakevat hieman naisia useammin ammattikorkeakouluun”, Loukkola kertoo.

Yliopistokoulutukseen hakeutuminen on lisääntynyt selvästi viimeisen 15 vuoden aikana. Viime vuonna vain yliopistoon hakeneiden uusien ylioppilaiden osuus oli 16 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2010. Pelkästään ammattikorkeakouluun hakeneiden osuus on samassa ajassa miltei puolittunut.