Peltohehtaarilla voi tehdä muhkeaa tiliä vuokraamalla sen aurinkosähköfirmalle

Solarigon Kalajoen aurinkovoimalan paneelien peltokenttää. Kuva: SOLARIGO SYSTEMS OY

Teollisen mittakaavan aurinkosähköpuistoja on suunnitteilla ja rakenteilla jopa 120 eri puolilla Suomea. Lisätuottoa pelloilleen hakevat aurinkosähköstä myös viljelijät ja viljelystä luopuvat maatilat.

Suur-Savon Sähkön konserniin kuuluva tytäryhtiö Solarigo Systems Oy on rakentanut ja operoi yhä suurempia peltoalueita, joilla aurinkopaneelit keräävät ja tuottavat sähköä verkkoihin.

”Saamme viikoittain yhteydenottoja maanomistajilta ja maanviljelijöiltä, jotka eivät aio jatkaa maanviljelyä vaikka suopelloillaan, etsivät vaihtoehtoisia ratkaisuja tai tilalla ei ole jatkajaa”, kertoo Solarigon hankekehityspäällikkö Roope Raisio.

Maanomistajat, metsänomistajat ja maanviljelijät, ovat yhtiön mukaan halukkaita tarjoamaan maitaan aurinkosähkön tuotantoon. Vaihtoehtoisesti he investoivat itse aurinkoenergian tuotantoon omalla maa-alueellaan. Solarigon kokemusten perusteella pääasiassa hankkeille etsitään tilan ulkopuolista rahoittajaa.

Solarigo Systems Oy on toimittanut eri puolilla maata sijaitseviin aurinkovoimaloihin yhteensä 180 000 aurinkopaneelia. Asennettu teho on 80 megawattia. Eri kokoisia aurinkovoimaloita yhtiö on pystyttänyt 250 kappaletta.

Yhtiön asentamista aurinkosähköpuistoista pienimmät ovat teholtaan noin 1 megawatin kokoisia ja suurin 13 megawattia. Pinta-alaa aurinkosähköpuisto vaatii noin yhden hehtaarin megawatilta.

Isoon suurvoimalan kokoiseen aurinkopaneelien kenttään tarvitaan 30–40 hehtaaria pinta-alaa.

Aurinkosähkön tuotanto pelloilla kilpailee aika lailla linjassa viljanviljelyyn vuokrattavan pellon vuokrien kanssa.

Solarigo ei kerro tarkkoja hehtaarivuokrien hintoja, mutta vastaavasti kuin peltohehtaarin hinta vaihtelee viljelykäytössä Suomen eri alueiden välillä, myös aurinkotuotannossa hinta vaihtelee. Paikoin vuokrahinnat voivat Solarigon mukaan olla myös merkittävästi korkeampia.

Länsi- ja Etelä-Suomessa saa peltohehtaarilta paremman vuokran kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa aurinkokin paistaa vähemmän. Etelä-Suomen pelloille paneelit kannattaa asentaa asentaa tiiviimmin kuin Pohjois-Suomessa.

Ylen mukaan pohjoisessa hehtaarivuokrat ovat muutamia satasia vuodessa. Etelässä vuokra voi olla yli tonninkin vuodessa.

Luonnonvarakeskuksen Luken viimeisimmät kerätyt ja julkaistut pellon vuokrahinnat ovat vuodelta 2021: Etelä-Suomessa peltohehtaarin keskimääräinen vuosivuokra on ollut 264 euroa. Pohjois- ja Itä-Suomessa peltohehtaarin vuokra oli 148 euroa vuodessa.

Yhdistelmää paneelien ja kasvien tuotannosta samalla pellolla Raisio kutsuu termillä ”Solar farming”. Paneelien väliin pellolla jätetään sen verran tilaa, että traktorilla pääsee ajamaan väleissä ja viljelemään kasveja – ja nostamaan siltä osin maataloustukia.

Vuokra-ajat aurinkopuistoksi vuokratuilla aloilla ovat pitkät. Koska aurinkovoimalan pitoaika on noin 40 vuotta, esimerkiksi Solargo tekee maa-alan vuokrasopimukset vähintään 20 vuodeksi. Sopimuksiin sisältyvät vakuudet paneelien purkamiseksi.

Vastaavia teollisia aurinkovoimalakenttiä myyvät ja operoivat Suomessa ainakin energiayhtiöt Oomi ja Helen.

Jos viljely ei kiinnosta, aurinkosähkön tuotanto on sille vaihtoehto.

Tuotettua aurinkosähköä ottavat vastaan ja välittävät periaatteessa kaikki sähköyhtiöt. Tuottajan tulee tehdä yhtiön kanssa sopimus omasta käytöstä yli jäävän sähkön myynnistä.

Entä metsämaan vaihtoehtoinen käyttö aurinkosähkön tuotantoon?

Solarigon hankekehityspäällikkö Raisio ei suosittele aurinkovoimalapuiston sijoittamista ensisijaisesti metsämaahan. Paneelikenttien pystyttämisen jälkeen metsää ei kyseisellä palstalla pysty kasvattamaan eikä puuston kaataminen paneelikentän tieltä ole enää lähde ”vihreälle energialle”.