Kunnat laajensivat kouluruuan jakelua: ”Lapset melkein itkivät onnesta, kun kuulivat jakelun alkamisesta”

Makaronilihalaatikko ja porkkanaletut tekivät kauppansa Laihian koulukeskuksessa tiistaina. Tiina Luhtala kirjasi ylös Emmi Ranne-Aron aterianoudon. Heli Koskela järjesteli annoksia tarjolle. Kuva: Johannes Tervo

Tomi Hakkarainen tietää, että kouluruokaa osataan arvostaa kotijoukoissa. Kuva: Johannes Tervo

Beata ja Niclas Blomster noutivat tuttua kouluruokaa annospakkauksissa Laihialla tiistaina. Kuva: Johannes Tervo

Sivistys- ja vapaa-ajan johtaja Sami Kiukkonen kertoi, että jonotusta minimoitiin porrastamalla noutajat aakkosissa kahteen ryhmään. Kuva: Johannes Tervo

Tiistaina pohjalaiskunta Laihian koulukeskuksessa jaettavat annokset saavat vanhemmilta ja lapsilta kiitosta.

”Lapset melkein itkivät onnesta, kun kuulivat jakelun alkamisesta”, sanoo hakujonossa vuoroaan odotellut Tomi Hakkarainen.

”Hyvä juttu, että homma lähtee rullaamaan. Ihan avoimin mielin, mutta turvavälit mielessä aion seurata tilannetta. Lapsillehan tämä on mieluista ruokaa”, toteaa Emmi Ranne-Aro katsoessaan kassinsa sisältöä.

Sivistys- ja vapaa-ajan johtaja Sami Kiukkonen toivoo, että kotimaisen kouluruuan arvostus jatkuu myös poikkeustilan jälkeen.

Hieman alle puolet Suomen kunnista järjestää kaikille halukkaille oppilaille kouluruokailun koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen aikana. Asia selviää opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintoviraston kunnille tekemästä kyselystä.

Laihialla kunta sai kouluruuan jakeluun halukkaiden etäkoululaisten pääluvun tietoon kiirastorstaina.

”Se oli siinä 250:n paikkeilla. Olihan se melkoinen luku. Isompi mitä odotimme”, Kiukkonen sanoo.

Sitovia ilmoituksia loppukevään jakeluun halukkaista voi tulla vielä lisää viikoittain. Keskuskeittiön kapasiteetti uhkaa jatkossa jäädä pieneksi.

”Joudumme viimeistään silloin miettimään, pitääkö toinenkin keittiö ottaa käyttöön.”

Jaettava ruoka käsittää lämmitettävän aterian. Nuukuusvitseistään tunnettu Laihia pystyy maineestaan huolimatta tarjoamaan oppilaille myös kasvisvaihtoehdon.

Suunnitelma kahdesta jakelupäivästä menee joka tapauksessa uusiksi. Suuri halukkaiden määrä pakottaa lisäämään päiviä kolmeen viikkoa kohti.

Tilanne on sama muuallakin maassa. Esimerkiksi Porvoossa yllätyttiin, kun kiinnostuksen ilmoitti yli 1 100 oppilasta. Kaupunki oli varautunut noin 500 annoksen valmistamiseen.

Opetushallitus on suositellut ruokailun järjestämistä myös muille kuin lähiopetuksessa oleville. Hyvinkää aloitti lämpimän keiton jakelun Wilma-järjestelmän kautta ilmoittautuneille 23.3. alkaen. Ruokajakelua ollaan laajentamassa mahdollisimman monen saataville.

Esimerkiksi Nousiaisissa ja Laitilassa ruokailua tuetaan yhteistyössä paikallisen ruokakaupan kanssa. Samoin tukea annetaan Siilinjärvellä, Taivalkoskella ja Tyrnävällä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintoviraston selvityksen mukaan useassa kunnassa ruokajärjestelyt etäopetuksessa oleville saatiin käyntiin jo ennen pääsiäistä. Yhä useampi kunta on käynnistänyt järjestelyt tällä viikolla.

Tarjolla voi olla muun muassa ruokatavarakassi, ruokaraha, tarveharkintainen tuki ja ruokailu kouluilla niille, jotka sitä tarvitsevat.

Selvityksen perusteella Suomessa ei ole suuria alueellisia tai paikallisia vaihteluja opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisessä.

Itä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastajan Anu Liljeströmin mukaan kyselyjä opetuksen järjestämisestä, johon ruokailu myös kuuluu, on tullut kunnista melko paljon.

”Kansalaisilta tulleita kanteluita ei tiedossani ole, ei ainakaan Itä-Suomesta”, Liljeström viittaa keskusteluihin oppilaiden eriarvoisesta asemasta.

Kuntien huolenaiheena olivat ennen pääsiäistä tehdyn kyselyn mukaan perheiden väliset erot ja se, että tukea tarvitsevat eivät etäopetusmallissa saa riittävästi apua koulunkäyntiin.

Uusia toimintamalleja on haettu moniammatillisista ryhmistä, jotka ovat yhteydessä tukea tarvitseviin oppilaisiin.

Lue myös:

Kerava jakaa ruokaa peruskoululaisten perheille – kehtaavatko vanhemmat kuitenkaan hakea sitä?