Puolet suomalaisista pohtii ympäristöasioita joululahjaostoksilla, mutta vain ani harva jättää lahjat kokonaan ostamatta

Suosituimpia joululahjoja ovat suklaa ja muut makeiset, lelut, vaatteet ja kirjat. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomalaiset antavat tavanomaisimmin viisi joululahjaa. Näin tekee 40 prosenttia suomalaisista, selviää lainanvälitysyhtiö Lendon teettämästä kyselystä, johon vastasi 1 604 suoma­laista.

Vain kaksi prosenttia jättää lahjat kokonaan hankkimatta. Puolet suomalaisista kertoo miettivänsä ympäristöasioita lahjoja hankkiessaan.

Kyselyn mukaan puolet suomalaisista kuluttaa joululahjoihin 100–500 euroa, mutta useimmiten käytetty summa on 100–300 euroa. Nordean kyselyn mukaan joululahjabudjetti on tänä vuonna keskimäärin 340 euroa. Nordean kyselyyn vastanneista kolme prosenttia ei aio hankkia lahjoja lainkaan.

Monilla on kuitenkin tahtoa tai tarvetta vähentää lahjoihin upotettavaa rahaa. 28 prosenttia kertoo Lendolle käyttävänsä joululahjoihin tänä vuonna vähemmän rahaa kuin vuotta aiemmin. Vain yhdeksän prosenttia suunnittelee kasvattavansa joululahjabudjettia.

Ferratumin joulubarometrin mukaan suomalaiset törsäävät jouluna maltillisesti maailman mittakaavassa. Joulukuun alussa julkaistun barometrin mukaan kuukausituloista keskimärin 11 prosenttia suunnitellaan käytettäväksi jouluun. Viime vuonna vastaava luku oli 12,3 prosenttia.

Säästäväisiä joulunviettäjiä ollaan myös Tanskassa (13 % kuukausituloista), Saksassa (10) ja Alankomaissa (10), kun taas suhteessa tuloihin eniten rahaa jouluun käytetään Meksikossa (48), Brasiliassa (38), Romaniassa (29) ja Bulgariassa (25).

Suomalaisten joululahjatoiveet painottuvat Lendon kyselyn mukaan lahjakortteihin. Useampi kuin joka kolmas kirjoittaa toivelistaansa lahjakortin, kun taas tavaraa toivoo joka neljäs suomalainen. 38 prosenttia toivoo lahjaksi rahaa.

Tavaraa pukinkonttiin sujauttaa 40 prosenttia kyselyyn vastanneista. Nordean joulukyselyn mukaan suosituimpia lahjoja ovat suklaa ja muut makeiset, lelut, vaatteet ja kirjat. Joka viides suunnittelee antavansa lahjaksi yhteistä aikaa tai tekemistä.

60 prosenttia suomalaisista kertoi viime vuonna ostavansa mieluiten lahjaksi kotimaisia tuotteita, selviää Suomalaisen Työn Liiton viime vuonna tekemästä kyselystä.

Vastaajista kolmannes arvioi jouluhankinnoistaan yli puolen olevan kotimaisia ja Suomessa valmistettuja.

Joululahjoja annetaan yleensä vain lähimmille perheenjäsenille.

Ystävilleen lahjoja antaa vain joka kymmenes, työtovereilleen puolestaan vain kaksi prosenttia Lendon kyselyyn vastanneista. Itse asiassa työkavereita useammin halutaan lahjoa lemmikkejä. Kahdeksan prosenttia suomalaisista ostaa paketteja eläimille.

Mitä sitten voi antaa lahjaksi, jos ilmastonmuutos ja muovista täyttyvät meret ovat nitistäneet ostoshalut?

Monet hyväntekeväisyysjärjestöt tarjoavat aineettomia joululahjoja. Unicefin kautta voi ostaa vaikkapa poliorokotteita tai talvivaatepaketin. Eri puolella maailmaa asuvat lapset saavat apua, kun taas koto-Suomeen jää auttamisen ilo.

Pelastakaa lapset ry:n kautta voi puolestaan ohjata lahjarahansa Suomessa asuvien lasten hyväksi. Rahaa voi lahjoittaa vaikkapa liikuntahetkeen yhdessä sporttikummin kanssa tai köyhän perheen lapsen oppikirjoihin tai harrastusmaksuihin.

Aineettomalla lahjalla voi helliä läheistään muutenkin kuin hyvää mieltä lahjoittamalla. Lahjakortti elokuviin tai teatteriin ilahduttaa varmasti, samoin pääsylippuna yli 280 museoon toimiva Museokortti.

Lahjakortti kampaajalle, kasvohoitoon, ravintolaan tai hierontaan tarjoaa pientä pakoa arjesta. Ikkunanpesua inhoava arvostaa siivousfirman lahjakorttia samalla tavalla kuin kotonaan pölypalloihin kompasteleva laiska tai turhan kiireinen kotisiivooja.

Omia vahvuuksiaan voi myös käyttää hyväkseen joulupukin apurina toimiessaan. Itse kokattu illallinen tai yhteinen lautapeli-ilta nostavat varmasti hymyn sekä lahjan antajan että saajan huulille.

Metsähallitus puolestaan muistuttaa, että kalastuskortti on oivallinen lahja ympäristötietoiseen makuun. Saamansa kalastuskortin lisäksi lahjansaaja tietää rahan menneen myös kalojen hyvinvointiin.

Kalastonhoitomaksu on jokaisen 18–64-vuotiaan viehe- ja pyydyskalastajan ja ravustajan velvollisuus. Kalastonhoitomaksun voi maksaa myös tukeakseen kestävää kalastusta, vaikka suunnitelmissa ei olisi mennä kokemaan Ahdin antimia.