Näin kaasulämmittimillä voi kikkailla säästöjä kodin lämmityskuluissa

Kaasulämmitin on helppo tapa lisätä lämpöä, sillä se ei vaadi hormeja tai muitakaan asennustöitä. Kuva: Kai Tirkkonen

Raahen Pattijoella asuva Jenni Liikanen osti noin kolme viikkoa sitten kaasulämmittimen.

Jos omakotitalon lämpötila on laskenut yön aikana, kaasulämmitin nostaa lämmön nopeasti. Kalliit sähköpatterit on tarkoitus pitää koko talven kiinni.

”Ei meillä ole täällä ketään päivällä puilla lämmittämässä, kun lähdemme töihin, kouluun ja päiväkotiin”, Jenni Liikanen kertoo.

Kaasulämmittimeen voidaan liittää pihagrilleistä tuttu 11 kilon kaasupullo.  Kuva: Kai Tirkkonen

Kaasulämmittimet on myyty loppuun useissa kaupoissa. Lämmittimissä on viikkojen saatavuuskatkoksia.

”Suurin piirtein niitä on myyty nelin–viisinkertainen määrä normaaliin verrattuna”, kaasulämmittimien maahantuoja Sunwindin johtaja Juha-Pekka Toivanen sanoo.

Ennen kaasulämmittimiä on ostettu lähinnä mökeille, mutta nyt myös koteihin. Ihmiset haluavat varautua sähkökatkoihin mutta myös säästää lämmityskuluissa.

Kaasupullon täyttö maksaa 25–35 euroa. Riippuu lämmittimen tehosta ja asunnon koosta, miten kauan säiliö kestää. Kaasuvalo-liikkeen ostaja Sini Seppälä laskee, että yhdellä 11 kilon kaasupullolla voi lämmittää täydellä teholla noin 26 tuntia.

”Siinä pitäisi priorisoida jokin kriittinen tila, missä pitää olla lämpöä ja jättää jotkut muut tilat lämmittämättä”, Toivanen kertoo, miten lämmittimillä voi säästää.

Juuri näin Liikaset tekevät.

Liikasten perheessä kaasulämmitin on apuna esimerkiksi viileinä aamuina. Pöydän ääressä ovat Justus, Petri, Jooa ja Jenni Liikanen sekä Himskatti-kissa.  Kuva: Kai Tirkkonen

Kaasulämmitin on Liikasilla käytössä tarvittaessa aamuisin 15–20 minuuttia. Iltapäivällä on takkatulen aika. Myös ilmalämpöpumppu tuo taloon lisälämpöä.

Kaasulämmittimellä Liikaset toivovat saavansa säästöä sähkölaskuun. Lämmitin maksoi noin sata euroa, ja tähän mennessä toteutettuihin muutamiin lämmityskertoihin on riittänyt pihagrillistä otettu kaasupullo.

Perheen sähkölasku oli lokakuussa 38 senttiä kilowattitunnilta, mutta se oli nousemassa 55 senttiin, joten sopimus vaihdettiin pörssisähköön.

”Meillä on mennyt pahimmillaan 500 euroa kuussa talvella sähköön. Ajateltiin, että jos sähkön hinta on kolminkertainen, on pakko alkaa miettiä vaihtoehtoa”, Jenni Liikanen kertoo.

Monessa kaasulämmittimessä on rullat alla, joten lämmitintä voi liikuttaa huoneesta toiseen.  Kuva: Kai Tirkkonen

Liikanen myöntää, että pelkäsi aluksi kaasulämmittimen riskejä, kuten sitä, että se voi lisätä huoneilman kosteutta isolla käyttömäärällä.

Lämmitintä ei saa jättää valvomatta päälle, joten se ei ole tarkoitettu kokoaikaiseen lämmityskäyttöön.

”Me odotetaan jo, että lämpötila menisi nollaan, että oikeasti pystyisi testaamaan, miten kaasulämmitin tehoaa pakkasilla”, Liikanen sanoo.

Jenni Liikanen etsi kaasulämmitintä neljästä verkkokapasta ja jonotti viikon, ennen kuin tärppäsi.  Kuva: Kai Tirkkonen

Vaikka uudet kaasulämmittimet ovat monessa paikassa myyty loppuun, vuosikymmeniä vanhaa kaasulämmitintä ei kannata kaivaa varastosta varauksetta uudelleenkäyttöön.

Sisäkäyttöön tarkoitetussa laitteessa pitää olla kaasun automaattinen katkaisu, kun tuli sammuu. Lisäksi kaasulämmittimissä pitää olla happivarmistimet.

Vanha laite kannattaa tarkastuttaa ammattilaisella ennen käyttöönottoa, sillä huonokuntoiset kaasulaitteet aiheuttavat tulipaloriskin, jos kaasu pääsee vuotamaan. Häkämyrkytys on vaarana, jos kaasulaite on viallinen, tuuletus huono ja häkävaroitin puuttuu. Lisäksi kannattaa ostaa kaasuvaroitin.

Nestekaasuletkut suositellaan vaihtamaan 3–5 vuoden välein ja paineensäätimet 10 vuoden välein varsinkin tiloissa, joissa lämpötilat vaihtelevat.

”Vuosittain käyttöönoton yhteydessä on hyvä tarkistaa letkuliitokset, letkujen kunto ja tehdä vuototestit niille”, Kaasuvalon ostaja Sini Seppälä neuvoo.