Maaseudulla vetovoimaa pärjätä muuttokisassa – Yrittäjälle korona oli viimeinen niitti siirtää yritys Vesannolle
Korona-aika toi isolle joukolle suomalaisia monia myönteisiä kokemuksia maaseudusta. Maaseutukuntien olisi vastattava kasvaneeseen kysyntään. Osa on onnistunut hyvin.
"Suljetulla alueella riski saada tartunta on suurempi kuin Keitele-järven rannalla", yrittäjä Turo Tiililä sanoo. Kuva: Petteri Kivimäki"Päätös oli helppo. Vuosikymmenien saatossa kaikki on hiljalleen rakennettu niin, ettei fyysinen läsnäolo ole tärkeää", yrittäjä Turo Tiililä kertoo.
Hän on juuri siirtänyt vaimonsa Maarit Tiililän kanssa yrityksensä kirjat Vesannolle.
Asiaa oli mietitty jo pitkään, mutta sitten tuli koronavirus.
"Viimeinen niitti oli Uudenmaan sulkeminen. Suljetulla alueella riski saada tartunta on suurempi kuin Keitele-järven rannalla."
Tiililät ovat viettäneet kesiä jo pitkään Vesannolla.
Korona-aika on tuottanut isolle joukolle ihmisiä useita maaseudulle myönteisiä kokemuksia ja se näkyy maaseutuasumisen kysynnän kasvuna, Turun Yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen arvioi.
Esimerkiksi yritysten etätyökulttuuri on vapautunut ja mökeillä on viihdytty. Koronatartuntoja oli maalla vähän ja kaupunkien haavoittuvuus ja omavaraisuus on nähty tärkeäksi.
"Ne ovat jättäneet jälkiä, jotka näkyvät tulevaisuudessa valintoina."
Nyt onkin maaseudun kunnilla paikka vastata kysyntään.
Esimerkiksi Tiililä asuu edelleen virallisesti Helsingissä ja sinne hän maksaa myös tuloveronsa.
Syynä on se, että kesäasunnon muuttaminen ympärivuotiseksi maksaa paljon.
"Mielelläni maksaisin verot pienemmälle paikkakunnalle. Todennäköisesti siirrettäisiin myös kirjat Vesannolle, jos se olisi helpompaa", Tiililä sanoo.
Maaseudulla on useita kuntia, jotka ovat onnistuneet hyvin asukkaiden houkuttelussa.
Suhteessa asukasmäärään, eniten muuttovoittoa on alkuvuonna ollut maaseutukunnissa, Kuhmonen laskee.
Menestyneitä ovat pienet kunnat Ahvenanmaalla, Lapissa ja kaupunkeja ympäröivällä maaseudulla.
Muita yhteisiä tekijöitä ei ole.
"Rautavaara on pärjännyt hyvin, mutta on vaikea sanoa, että maantieteellinen sijainti tai elinkeinorakenne houkuttelisi. Kaikilla on omanlainen tarina taustalla."
Rautavaaran väkiluku on alkuvuonna kasvanut 0,8 prosenttia.
Käsitys siitä, että koko maaseutu kuihtuu eikä ole työpaikkoja, on Kuhmosen mukaan väärä.
"Meillä on maaseutualueita, joilla on jatkuvasti muuttovoittoa ja jatkuva työvoimapula."
Iso osa muuttajia kiinnostavasta maaseudusta on kuntaliitosten jäljiltä kaupungeissa ja ne voisivat kilpailla maaseutuasukkaista. Näin harvoin kuitenkin on, Kuhmonen arvioi.
"Maakuntakeskuksiin liitetyiltä alueilta on palveluita karsittu. Yleiskuva maaseudun kannalta ei ole suotuisa. Esimerkiksi Kuopiossa on poliittinen linjaus, että maaseudulle ei rakenneta infraa."
Se antaa tilaa ympäristön kunnille.
Kuhmonen on miettinyt, että maaseutu on ihan konkreettisesti rakennettava uudelleen.
Paljon on puhuttu maaseudun kiinteistöjen arvon laskusta. Kuhmosen mukaan maaseudulle on aikanaan rakennettu kuin kaupunkiin.
Kirkonkylien kerrostalot tai maaseudun tiilitalot eivät enää käy kaupaksi.
"Nuoria ei kiinnosta kirkonkylä, vaan maaseutumainen asuminen puutalossa omassa rauhassa. Heille pitää tarjota sitä, mitä he haluavat. Sille kunnat voivat tehdä jotain."
Uudelleen rakentamista kaivataan myös mielikuvissa.
Maaseudusta puhutaan yhtenä alueena, vaikka maaseutuja on useita erilaisia. Monimuotoisuus maaseudun eri alueiden välillä on suurempi mitä kaupunkien välillä.
Yksi konkreettinen maaseudulle myönteinen kehitys on mökkikulttuurin renessanssi (MT 27.5.).
Mökkikuntien pitäisi paremmin sitouttaa kesäasukkaita kuntaan, Helsingin Yliopiston Ruralia-instituutin Manu Rantanen sanoo.
"Moni kunta sanoo, että mökkiläiset ovat osa paikallisyhteisöä, mutta he eivät välttämättä koe niin", projektipäällikkö Rantanen sanoi Laiturilla-foorumilla.
Mökkiläisten tunneside kuntaan voi Rantasen mukaan olla mökkiläisillä jopa vahvempi kuin kanta-asukkailla.
"Koronan aikaan oikeutta olla mökillä perusteltiin paikkasiteiden vahvuudella."
Tosin mökkiläisten tunteet liittyvät paikallisia enemmän luontoon ja ympäristöön kuin paikallisyhteisöön.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
