Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Kristilliset vaati oikeutta laitoshoitoon

    Eduskunnan keskustelu hallituksen rakenneuudistuksesta alkoi odotetusti: eniten puhutti vanhusten laitoshoito, jonka purkamista hallitus esittää. Kristillisdemokraatit epäilivät.
    Kärkihankkeisiin kuuluvat myös muun muassa ikäihmisten kotihoito, peruskoulutuksen digitalisaatio sekä pk-yritysten toiminnan helpottaminen.
    Kärkihankkeisiin kuuluvat myös muun muassa ikäihmisten kotihoito, peruskoulutuksen digitalisaatio sekä pk-yritysten toiminnan helpottaminen. Kuva: Kimmo Haimi

    Hallitus esitti marraskuun lopussa vanhuspalvelulakin vedoten, että pitkäaikaista laitoshoitoa annettaisiin vain perustelluista syistä. Laitospaikkoja päätettiin purkaa ja siten vähentää kuntien menoja 300 miljoonalla eurolla vuoden 2017 tasolla.

    Hallituksessa mukana olevat kristillisdemokraatit painoivat keskiviikon keskustelussa kuitenkin jarrua. Peter Östman vaati, että vaikka laitoshoidon kasvun hillitseminen on tärkeää, ”laitoshoito tulee jatkossakin turvata jokaiselle sitä tarvitsevalle”.

    ”Jää kuntien vastuulle”

    Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto huomautti, ettei Suomella ole varaa nykyisin palveluihin ilman uudistuksia.

    ”Joka ikinen päivä jää enemmän suomalaisia eläkkeelle kuin astuu mukaan työelämään. Myös lapsillamme täytyy olla oikeus päästä lähiterveysasemalle ja jäädä eläkkeelle, kun sen aika on.”

    Vanhusten kallista laitoshoitoa pitää muuttaa avohoidoksi hyvän kotihoidon turvin.

    ”Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano on pitkälti kuntien vastuulla”, vihreät myönsivät.

    ”Kunnille liikkumavaraa”

    SDP:n ryhmäjohtaja Jouni Backman vakuutti, ettei kunnilta olla leikkaamassa valtion tukea, vaan niille annetaan päinvastoin lisää taloudellista liikkumavaraa. Hän kuvasi rakennepakettia ”tasapainoiseksi, kattavaksi ja uskottavaksi pitkän tähtäimen toimenpideohjelmaksi”.

    Myöskään vanhuksia ei laiteta rakennepaketin maksumiehiksi, vaan heidän ”vapauttamisensa laitoshoidosta” tuo säästöjä ja turvaa inhimillistä vanhuutta kodinomaisissa olosuhteissa.

    ”Palvelut säilyvät ja niitä kehitetään”, säesti niin ikään hallituksessa istuvan vasemmistoliiton Risto Kalliorinne .

    ”Nykyisin laitoshoidossa olevia ei olla kotiuttamassa, vaan tarkoitus on kehittää kotipalveluja niin, että nyt kotona asuvat pärjäävät siellä pitempään.”

    Puolueet laidasta laitaan peräsivät omaishoidon ja kattavien kotipalvelujen lisäämistä.

    Omaishoito Kelalle

    Keskustan Juha Sipilä peräsi lisäksi avopalveluihin, kuntoutukseen, perhehoitoon, palveluasumiseen sekä hoiva- ja ryhmäkoteihin panostamista.

    ”Vetoamme hallitukseen: päättäkää vihdoin omaishoidon tuen siirtämisestä Kelan vastattavaksi, jotta vaativaa hoivatyötä tekevät omaishoitajat saisivat ansaitsemansa korvauksen ja tulisivat keskenään tasavertaiseen asemaan.”

    Samaa vaativat vasemmistoliitto ja perussuomalaiset.

    Jatkuu tulevilla kausilla

    Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) puolusti hallituksensa uudistus- ja säästöpakettia ja kuvasi yhdeksän miljardin euron menoaukon kuromista ”valtavaksi kansalliseksi hankkeeksi”.

    ”Mukaan tarvitaan hallituksen lisäksi koko eduskunta, työelämän osapuolet sekä kuntapäättäjät. Työtä riittää myös tuleville vaalikausille.”

    Sipilän mielestä hallituksen rakennepaketti on ”keskeneräinen ja sirpaleinen, kunta- ja sote-uudistukset umpikujassa ja ratkaisut kasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi puuttuvat”.

    Myöskään perussuomalaisten Timo Soinin mielestä hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.

    ”Hallitus keskittyy leikkauslistoihin ja julkisen sektorin alasajoon.”

    Eduskunta jatkoi keskustelua iltaan ja äänestää hallituksen luottamuksesta perjantaina.