Opetusministeriö odottaa uuden todistusvalinnan vaikutuksia – pisteytystyökalun painotuksien muutokset lopulta korkeakoulujen päätettävissä

Opetusministeriön mukaan korkeakoulujen ja toisen asteen nivelvaiheessa, jossa opiskelijavalinta tapahtuu, olisi paljon tehtävää. Korkeakouluopintojen tulisi olla joustavampia ja opiskelijoiden eri elämäntilanteet tulisi ottaa paremmin huomioon. Kuva: Antti Varonen

Keskustelu opiskelijavalintojen uudistuksesta on luonut paljon paineita lukiolaisille valita oppiaineita, joista saa eniten pisteitä korkeakouluihin haettaessa. Opiskelijoiden jaksamisen kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että opiskelijat valitsisivat aineita, joista he ovat aidosti kiinnostuneita.

Opetusministeriön mukaan mitään uudistuksia ei ole kuitenkaan tarkoitus tehdä, ennen kuin nähdään keväällä 2020 täysimääräisesti voimaan astuvan todistusvalinnan vaikutukset lukio-opiskelijoiden ainevalintoihin, koulutuksiin hakeutumiseen ja sisäänpääsyyn ja esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoon.

"Mikäli uudistuksen myötä on havaittavissa negatiivisia signaalivaikutuksia, toivomme korkeakoulujen olevan valmiita harkitsemaan oppiaineiden painotuksia uudelleen", opetusministeri Li Anderssonin erityisavustaja Niina Jurva kertoo.

Opetusministeriö on saanut paljon kritiikkiä uuden todistusvalinnan pitkän matematiikan painotuksesta.

Jotkut alat korkeakouluissa ja oppiaineet toisella asteella ovat olleet huolissaan todistusvalintatavan vaikutuksista.

"Pitkän matematiikan painotus on tavallaan ymmärrettävää, koska sen erottelukyky on suuri esimerkiksi suuren kurssimäärän vuoksi. Voi kuitenkin olla tarpeen miettiä, onko se kaikilla suunnitteluilla aloilla paras erotteleva aine", Jurva toteaa.

Opetusministeriössä toivotaan, että pisteytystyökalu ei olisi joustamaton, vaan sitä voitaisiin päivittää tarpeen tullen.

"Muutoksia ei kuitenkaan kannata tehdä nopealla aikataululla, vaan mahdollisten muutosten on oltava tarkkaan harkittuja, pitkällä tähtäimellä ja vankalla tietopohjalla tehtyjä, sillä muutokset lisäävät aina opiskelijoiden stressiä", Jurva toteaa.

Jurva muistuttaa, että kuitenkin korkeakoulut ja tieteenalat tietävät itse parhaiten, mitkä aineet ovat painotuksiltaan heille olennaisimmat eikä ministeriö voi päättää painotuksista.

"Se, minkä perusteella korkeakoulut valitsevat opiskelijansa on korkeakoulujen ja tieteenalojen päätettävissä", Jurva sanoo.