Seppo Niemelä oli aatteen ja sivistyksen lipunkantaja

Seppo Niemelä Kuva: Jorma Niemelä

Keskusta-aatteen vahva tulkitsija, päätoimittaja, sivistysvaikuttaja ja filosofian tohtori Seppo Niemelä kuoli sunnuntaina 69-vuotiaana Tampereella nopeaan sairauteen. Hän eli viime vuotensa Lapualla vaimonsa suvun mailla.

Niemelä teki näkyvän uran tutkijana, lehtimiehenä, mediavaikuttajana ja kansansivistäjänä. Hän oli keskustaliikkeen johtava ajattelija.

Kihniössä syntynyt Niemelä pääsi ylioppilaaksi Parkanossa 1965. Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi 1979. Eläkevuosinaan 2011 hän väitteli tohtoriksi Itä-Suomen yliopistosta pohjoismaisesta kansansivistystraditiosta.

Työuransa Niemelä teki pääasiassa lehti- ja sivistystyössä. Hän toimi päätoimittajana Jyväskylän ylioppilaslehdessä, Ylioppilaslehdessä, Lallissa ja Suomenmaassa, josta hän siirtyi 1991 Maaseudun Sivistysliiton toiminnanjohtajaksi. Niemelä toimi myös mm. Alkio-opiston opettajana, Vapaan sivistystyön yhteistyöjärjestön pääsihteerinä sekä kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman ohjelmajohtajana.

Luottamustehtävistä yksi merkittävä oli Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtajuus, jota Niemelä hoiti 1991-94. Hallintoneuvostossa hän istui 1987-2003. Niemelä näki Ylen merkityksen kansakunnan sivistäjänä ja omana mediana.

Niemelä oli aktiivinen kolumnisti, tietokirjailija ja keskustelija elämänsä viime päiviin.

Niemelän viimeisin teos Ajankohtainen Alkio valmistui keskustan aatteellisen isän Santeri Alkion syntymän 150-vuotisjuhlaan.

Niemelä kannusti tutkimaan Alkion ajattelua, kun hyvinvointi on taas uhattuna.

Alkio korosti valtion vastuuta hyvinvoinnin edellytyksistä, Niemelä muistutti. Hän kuitenkin varoitti ajattelemasta, että yksin valtion toimin saadaan aikaan hyvä yhteiskunta. Edistys riippuu aina ihmisen omista ponnisteluista ja vapaasta kansalaistoiminnasta.

Niemelä myös totesi, että Alkio uskalsi sanoa ruman sanan niin kuin se on: vapauden sijaan kapitalismi on synnyttänyt orjuuden, veljeyden sijaan kateuden ja tasa-arvon sijaan ammottavat luokkarajat.

Niemelän ajattelussa korostui suomalaisuus ja sivistys. Hän pohti asioita aatteen kautta, ja loi pitkiä kaaria menneistä ajoista meidän päiviimme. Hän oli herättäjä ja näkijä: biotekniikasta Niemelä puhui jo 1980-luvulla.

Niemelällä oli vahva oikeudenmukaisuuden tunto ja kansanvallan ymmärrys. Hän oli suuri humanisti ja syvällinen keskustelukumppani, joka kunnioitti muiden mielipiteitä ja rakensi siltaa eri tavalla ajattelevien ja eri sukupolvien välille.

Hän uskoi sivistyksen uudistavaan voimaan – ja eli, kuten uskoi ja opetti, maataan suuresti rakastaen.