Siviilikriisinhallinnassa riittää kysyntää suomalaisille: "Esimerkiksi Ukrainaan tarvitaan paljon tarkkailijoita"
Lähes 700 suomalaista on toiminut siviilikriisinhallinnan operaatioissa 40 eri maassa.
Lähes 700 suomalaista on osallistunut 70:een siviilikriisinhallinnan operaatioon 40 eri maassa. Belgia ja Itävalta ovat yleisimpien maiden joukossa, koska niissä sijaitsee kansainvälisten organisaatioiden toimistoja.Suomi on siviilikriisinhallinnan suurvalta suhteutettuna väkilukuun. Naisia osallistuu näihin tehtäviin lähes yhtä paljon kuin miehiä. Kysyntää suomalaisille osaajille olisi silti nykyistä enemmän, mutta pullonkaulana on uusien lähtijöiden koulutus.
Vuosien saatossa lähes 700 suomalaista on osallistunut siviilikriisinhallinnan operaatioihin 40 eri maassa. Tällä hetkellä noin 120 suomalaista palvelee yli 20 operaatiossa.
Operaatiot ovat yleensä EU:n, ETYJ:in tai YK:n johtamia.
Perinteisesti tehtäviin osallistuneet ovat poliiseja. Lisäksi paljon suomalaisia on työskennellyt syyttäjätaustaa edellyttävissä ja tuomarin tehtävissä. Vahvaa osaamista edustavat myös ihmisoikeus- ja sukupuolten tasa-arvon asiantuntijat, kertoo Jari-Pekka Paajala, joka toimi CMC Finlandin johtajana vuodenvaihteeseen asti.
Kriisinhallintakeskus toimii Pelastusopiston yhteydessä Kuopiossa ja sen johtajan valinta on kesken.
Edelleen suomalaisia on nähty johto- ja raportointitehtävissä sekä pienemmässä määrin suunnittelussa ja viestinnässä.
Siviilipuolen tarkkailijoina toimii osaksi henkilöitä, joilla on aiempaa kokemusta rauhanturvatehtävistä. Tyyppiesimerkki on Paajalan mukaan meneillään oleva Ukrainan tarkkailuoperaatio.
Ensimmäinen EU:n poliisioperaatio käynnistyi Bosniasta vuonna 2002. Paajala työskenteli itsekin sen suunnitteluryhmässä useamman vuoden. Suomalaisia on kuitenkin ollut mukana YK:n siviilikriisinhallinnan tehtävissä jo ennen EU-aikaa.
CMC Finland kouluttaa siviilikriisinhallinnan tehtäviin lähtevät. Kiinnostus kursseihin on lisääntynyt: vuoden 2017 kursseille haki yli 220, ja määrä on noussut parillakymmenellä vuosittain.
Suomalaisten asiantuntijoiden koulutustausta ja ammatillinen kokemus antavat Paajalan havaintojen mukaan erittäin hyvät mahdollisuudet hakeutua niihin tehtäviin, joihin kansainvälisillä kentillä on tarvetta. Esimerkiksi syyttäjä- ja tuomaritehtäviä olisi säännöllisesti tarjolla.
"Se, mikä käytännössä rajoittaa osallistumista, on kurssittaminen. Haluamme kouluttaa uudet lähtijät huolellisesti", hän sanoo.
On myös yksittäisiä erityisaloja, joihin on vaikea saada osallistujia, koska ammattilaisia on kotimaassakin vähän. Näitä ovat esimerkiksi kyberturvallisuus ja oikeuslääketiede.
CMC pystyy kouluttamaan vuosittain 30–40 uutta siviiliasiantuntijaa. Poliisiammattikorkeakoulun kanssa koulutetaan lisäksi 15–20 poliisia.
Yhteistyötä koulutuksessa on myös Puolustusvoimain kansainvälisen keskuksen (Fincent) kanssa.
CMC Finlandin tulisi kyetä yhdessä sisä- ja ulkoministeriöiden kanssa ennustamaan siviilikriisinhallinnan kehityksen suuntia.
"Jos ajatellaan vaikka kolme vuotta taaksepäin, kukaan meistä ei osannut ajatella, että Ukrainaan tarvitaan noin paljon tarkkailijoita", Paajala toteaa.
Hakijan näkökulmasta monipuolinen kielitaito edistää valituksi tulemista. Esimerkiksi ranskan ammattitermistön hallitseville asiantuntijoille olisi tilausta keskisessä Afrikassa.
"Arabian kielen hallinta liitettynä ammatilliseen osaamisen on myös kova sana."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
