Meritaimenen lisääntyminen onnistui kohtalaisesti – muutaman joen poikastiheydet huolestuttavan alhaisia

Vaelluskalojen käyttämiä jokia on kunnostettu kutusoralla. Kuva: Markku Vuorikari

Meritaimenen kesänvanhoja poikasia oli viime vuonna monin paikoin runsaasti, mutta osassa jokia poikastiheydet olivat huolestuttavan alhaisia. Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa vuosittain sähkökoekalastuksilla alkuperäisten meritaimenkantojen poikastiheyksiä.

Suomenlahden seurantakohteista Mustajoella ja erityisesti Ingarskilanjoella kesänvanhojen poikasten tiheydet olivat hyvällä tasolla, Luke kertoo tiedotteessa.

Mustajoella tiheys oli 29 yksilöä sataa neliömetriä eli aaria kohti ja Ingarskilanjoella 67. Ingarskilanjoella kutu- ja poikasaluekunnostukset ovat selvästi lisänneet poikastiheyttä.

Myös Sipoonjoen sivupuroissa ja Espoonjoella poikastiheydet olivat kohtalaisen hyviä. Sen sijaan Mankinjoella ja Siuntionjoella tilanne oli heikko.

Vantaanjoella ei ole säilynyt alkuperäistä meritaimenkantaa, mutta sinne kotiutettu meritaimen lisääntyy nykyisin menestyksekkäästi. Alimmassa sivupurossa Longinojassa kesänvanhojen poikasten keskimääräinen tiheys oli 90 yksilöä aarilla.

Longinojan taimenen poikasia on sirutettu alasvaelluksen seuraamiseksi. Alustavien tulosten perusteella poikasia vaeltaa pois Longinojasta aina runsaiden vesisateiden aikana, myös keskellä talvea.

Pohjanlahden alueella alkuperäisten meritaimenkantojen seurantaa tehdään Tornionjoen vesistön sivujoissa, Naamijoella, Äkäsjoella, Pakajoella ja Kangosjoella sekä Lestijoella ja Isojoella.

Parhaat kesänvanhojen poikasten keskitiheydet olivat Äkäsjoella (23 yksilöä aarilla) ja Isojoella (10 aarilla). Pakajoella kesänvanhoja poikasia oli kohtalaisen paljon.

Kangosjoelta kesänvanhoja poikasia löytyi vain yhdeltä koekalastetulta alueelta ja Naamijoelta ei lainkaan. Lestijoen poikastiheydet ovat jo pitkään olleet huolestuttavan alhaisia.

Lue myös

Harvinainen suvunjatkaminen esittäytyy Luontolivessä: Vedenalainen kamera vie katsojan keskelle Selkämeren ainoan jäljellä olevan alkuperäisen meritaimenkannan kutupuuhia

Pitkään odotettu esitys uhanalaisten kalojen euromääräisistä arvoista annettiin – Yhden järvilohen hinnaksi määriteltiin 7 510 euroa