Jyväskylä kieltää uudisrakentamisen haja-asutusalueelle
Jyväskyläläinen Pentti Lahtinen, 60, sai kumoavan päätöksen rakennuslupahakemukselleen, joka koski hänen omaa tonttiaan Nyrölässä, entisen maalaiskunnan puolella. Hän kertoo kaavasuunnittelijan todenneen, että mies on liian vanha rakentamaan uutta taloa maaseudulle, josta lähimpään kouluun on kuusi kilometriä.
”En kuulemma asuisi tässä kauaa. Minun jälkeeni taloon saattaisi muuttaa lapsiperhe, eikä tänne asti järjestettäisi koulukyytejä. Ikärasismia”, Lahtinen sanoo lauantain Keskisuomalaisessa.
Lahtisen emätilasta lohkaistu taloa varten suunniteltu rakennuspaikka on kooltaan 20 hehtaaria. Tontilla ei ole muita rakennuksia, mutta kaupungin päätöksen mukaan siihen ei mahdu rakentamaan. Järvelle on matkaa sata metriä. Lahtisen emätilasta aiemmin lohkaistujen kesämökkitonttien rantarakennusoikeudet ovat jo täynnä.
Kumoavan rakennuslupapäätöksen mukaan tontti on liian kaukana palveluista. Sijainnin vuoksi se ei täytä Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestyksen mukaisia vakituisen asumisen vaatimuksia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella ranta-alueella.
Myös jyväskyläläinen Erkki Vuori on tuohtunut kaupungin rakennusmääräyksiin. Hän haluaisi myydä omakotitontteja Leppälahdelta. Pulmana on, että niille ei saa rakentaa.
”Luukulla sanoivat heti, että ei mene läpi. Tällainen maaseudun autioittaminen on aivan hullua. Virkamiehet yrittävät kaikin tavoin estää haja-asutusalueelle rakentamisen”, Vuori lataa.
”Leppälahden kylälle uumoillaan uuttaa kaavaa, mutta se ei kata kuin muutaman kilometrin kyläkeskuksen ympärillä. Muualle rakentamiselle tehdään täysi stoppi.”
Vuoren mukaan koulukyyditykset sekä päivähoito ovat olleet vuosikymmenet kunnossa taajamien ulkopuolella.
”Kyllä tänne taatusti muuttajia löytyisi, jos ihmiset vain saisivat rakentaa talonsa vesistöjen äärelle, pois kaupungin vilinästä.”
Kuusi Jyväskylän valtuustoryhmää on tehnyt valtuustoaloitteen rakennusjärjestyksen muuttamiseksi maaseudulle sopivaksi.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partasen (kok.) mielestä rakentamisen säännökset eivät saisi olla yhtä tiukat haja-asutusalueella kuin ydinkeskustassa. Hän ei kuitenkaan myöntäisi rakennuslupia ihan minne tahansa.
”Ihmisillä on sellainen vääristynyt kuva, että omalle maalle pitäisi saada rakentaa aina. Yhteiskunnan kannalta asia ei ole yhdentekevä. Rakennusjärjestyksessä olisi sovitettava yhteen sekä kaupunkialueet että maaseutu siten, että ne tukisivat toisiaan.”
Partasen mukaan uudisrakentaminen kyläkeskusten yhteyteen on hallittua ja palveluiden järjestämisen kautta järkevämpää.
”Jos ajatellaan, että laajoilla alueilla taloja ripoteltaisiin pitkin korpea, niin palveluiden saamisessa tulisi ongelmia. Tapetilla ovat myös pitkät välimatkat ja sitä kautta ilmastoasiat”, Partanen valaisee.
TANJA KORPELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
