Kalankasvatuslaitos helpottaakyläläisten elämää Nepalissa
NEPAL
Vajaa vuosi sitten Nepalin Almatariin, Narayani-joen varteen alettiin rakentaa kahdeksaa kalankasvatusallasta helpottamaan Almatarin yhteisömetsän kolmen kylän, Butinin, Musaharin ja Masin, asukkaiden toimeentuloa.
Kylät ovat lähes täysin riippuvaisia Narai-joesta pyydystetystä kalasta.
”Menemme kalastamaan aamukymmeneltä ja jatkamme joskus yön yli seuraavaan päivään saakka saadaksemme korillisen tai kaksi kalaa”, kertovat kylän naiset, Shanti Kumari Bote ja Parbati Bote.
Torilla naisille maksetaan kalakorista parisataa Nepalin rupiaa.
Nelihenkinen perhe elää naisten ansaitsemalla summalla muutaman päivän.
”Joskus emme saa kalaa lainkaan, ja silloin meidän on lainattava rahaa muilta”, Parbati Bote kertoo.
Viime aikoina naiset ovat ahkeroineet kalanviljelylaitoksella. Kahdeksaan altaaseen on istutettu kolmea paikallista kalalajia. Kun kalat ovat täysikasvuisia, ne myydään torilla.
Kalankasvatuslaitoksen johto on pohtimassa mallia, jolla kaloista saadut tuotot jaettaisiin perheiden ja yhteisön kesken.
”Perheet ovat sitoutuneet tekemään töitä viisi vuotta ennen kuin tuloja ruvetaan jakamaan. Kalaa he saavat käyttää jo nyt, kertoo yhteisömetsän puhemies Bihiram Bote.
Kaloista saatujen tulojen käyttötarkoitus päätetään Almatarin yhteisömetsän päätöselimissä. Rahat voidaan käyttää vaikkapa koulujen tai terveysasemien rakentamiseen.
Hanke on tullut maksamaan kaksi miljoonaa rupiaa eli noin 20 000 euroa. WWF on rahoittanut sitä Nepalin Terai Arc Landscape -projektin kautta. Kylän naisten mielestä elämä on helpottunut laitoksen myötä.
”Aikaa säästyy, kun ei tarvitse enää kalastaa joella. Eikä matkalla sinne tarvitse pelätä sarvikuonoja ja tiikereitä”, tuumaa Meena Mahto.
Kalanviljelylaitos suojelee Narayania ylikalastukselta. Myös metsään kohdistuva kuormitus vähenee, kun kyläläisten ei tarvitse kerätä sieltä puita myydäkseen ne torilla.
HELI RINTALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
