Valuutat sodassa
uutistausta
Vuosi sitten koko maailma jännitti, jääkö euro henkiin. Tänään valuuttapiireissä käy kuohunta, koska euro on liian vahva. Ja ilma on sakeanaan valuuttasodan uhkakuvia. Kuinkas tässä näin kävi?
Euron korkea kurssi nousi alkuviikosta koolla olleiden euromaiden valtiovarainministereiden kokouksen asialistalle. Aloite tuli Ranskan valtiovarainministeri Pierre Moscovicilta.
Ranskassa on virinnyt vanha kunnon devalvaatioajattelu. PSA Peugeot-Citroënin työntekijät mellakoivat työpaikkojensa puolesta kaduilla. Tuotantokustannukset ovat liian korkeat, eikä vienti vedä.
Euron kurssi on vahvistunut viime kesäkuun jälkeen korkeimpien noteerausten mukaan Yhdysvaltain dollaria vastaan 13 prosenttia. Viime viikolla yksi euro maksoi 1,37 dollaria. Englannin puntaan nähden kurssi on lujittunut 11 prosenttia, Japanin Jeniin verrattuna eroa oli peräti 33 prosenttia.
Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Mario Draghi kehui, että kyse on euron luottamuksen palautumisesta. Kauniisti sanottu. Euroministerit eivät esittäneet keskuspankille vaatimuksia valuuttakurssiin sekaantumiseksi.
Euro on valuuttana aivan toista maata kuin sen kilpailijat, kuten Japanin jeni tai Yhdysvaltain dollari. Ranskan presidentti François Hollande vaatii EKP:ltä toimia euron arvon alentamiseksi. Muuten uhkaa vaara, että euro ”asettuu tasolle, joka ei vastaa kansantalouden todellista tilaa”.
Hollandelta on jäänyt huomaamatta, että euroalue on kokoelma valtioita, joiden kansantalouden tilaa kuvastaa keskenään aivan erilainen valuuttakurssi.
Investointipankki Morgan Stanley arvioi, että euron ”oikea” kurssi esimerkiksi Saksalle on 1,53 dollaria. Euromaiden keskiarvo olisi 1,33.
Suomi ansaitsee 1,28 dollarin arvostuksen, Ranska 1,23 ja heikoimmaksi listalla jää Kreikka 1,07 dollarilla. Arviossa on huomioitu maan talouskasvu, inflaatio, vienti ja työvoimakustannukset.
Euron vahvistuminen ei perustu siihen, että maanosan talous olisi kuin taikaiskusta lujittunut. Valuuttasota alkoi, kun kilpailevia valuuttoja alettiin massiivisilla tukiostoilla heikentää keinotekoisesti.
Japanin keskuspankki ilmoitti tammikuussa ryhtyvänsä rajoittamattomiin valtion velkakirjojen tukiostoihin. Vastaavaa on harrastanut Yhdysvaltain keskuspankki. Sveitsin Kansallispankki on ihan siekailematta kertonut painavansa lisää rahaa estääkseen frangia vahvistumasta liikaa.
Ongelmana on, että kaikki valuutat eivät voi samaan aikaan heikentyä toisiaan vastaan. Siksi euro vahvistuu.
Keskuspankkien löysä rahapolitiikka ja uuden rahan työntäminen markkinoille on tukenut pörssien nousua. Mukana ovat nousseet myös raaka-aineiden ja siis myös elintarvikkeiden hinnat. Valuuttasodan lopussa odottaa inflaatioriski.
Pitkällä aikavälillä voi myös miettiä onko yksinomaan hyväksi, että tuotteet menevät kaupaksi vain niiden halvan hinnan ansiosta. Valuuttakurssin heikentämiseen tukeutuva talousajattelu ei tue halua menestyä tuotteiden innovatiivisuudella tai hyvällä laadulla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
