Keski-Suomen kunnat lyttäsiväthallituksen neljän kunnan mallin
Janne Nousiainen Parikymmentä ihmistä osoitti mieltä kuntarakenneuudistusta vastaan kokoussalin ulkopuolelle Jyväskylässä. Kuva: Viestilehtien arkistoJYVÄSKYLÄ (MT)
Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä esittää, että Keski-Suomen nykyiset 23 kuntaa muodostaisivat neljä vahvaa peruskuntaa. Niiden asukasluku vaihtelisi yli 190 000:n ja noin 35 000:n välillä.
Nyt suurin kunta on lähes 131 000 asukkaan Jyväskylä ja pienin Luhanka, missä on vain reilut 800 asukasta.
Hallituksen ajamaa kuntaremonttia ei ymmärtänyt Keski-Suomen maakuntavaltuuston keskustalainen puheenjohtaja Mauri Pekkarinenkaan (kesk.). Hänen mielestään hanke etenee väärässä järjestyksessä. Ensin pitäisi selvittää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuut.
Jyväskylän ympärille piirrettyä 9 tai 11 kunnan jättikuntaa ei kannata edes Jyväskylä. Kaupunginjohtaja Markku Andersson kelpuuttaisi mukaan rikkaan Muuramen ja ehkä muutaman muun.
Muuramen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kaistinen (sd.) sanoi selvitykselle kiitos ei. Muurame on hänen mielestään Suomen parhaiten pärjääviä kuntia. Jyväskylän naapuri kasvukunta Uurainenkin haluaa pysyä itsenäisenä, kunnanjohtaja Juha Valkama korosti.
Laukaa pärjää ilman Jyväskylää, kunnanjohtaja Esko Koliseva vakuutti. Laukaa selvittää parhaillaan vapaaehtoista yhdistymistä Konneveden kanssa.
Konneveden kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Antti Mehto (kesk.) moitti hallituksen saaneen karttaharjoituksellaan aikaan erittäin kielteisen ilmapiirin. Kunnille tarjotaan oikeutta vapaaehtoisesti noudattaa ministeriön määräyksiä.
Maakunnan etelänurkan Kuhmoisten valtuuston puheenjohtaja Silmu Sarvela moitti esitettyjä tilastoja ja ennusteita. Hallitus tuntuu tietävän kunnan yli 75-vuotiaiden määrän vuonna 2030. ”Kunpa mekin tietäisimme”.
Kuhmoinen haluaa itse selvittää mahdolliset kumppanit ja liittymissuunnat.
Luhangan kunnanhallituksen puheenjohtaja Hilkka Weijo (kok.) totesi kunnan pystyneen järjestämään asukkaidensa ja kesäasukkaiden palvelut. Puun myyntituloista Weijo esitti pääomaveroa metsän sijaintikuntaan.
Paras-hankkeen mallioppilas Jämsä haluaa itse valita yhteistyösuunnan. Luontevinta se on maakunnan ulkopuolelle Mänttä-Vilppulaan. Jämsän apulaiskaupunginjohtaja Jorma Kilpeläinen totesi Jämsän olevan 3,5 yhdistymisen kunta, joka tekee nyt viimeisimmän kuntaliitoksen kaavamuutoksia.
Multian kunnanvaltuuston puheenjohtajan Markku Lapin (sd.) mielestä tutkimukset eivät puolla kuntarakenne-esitystä. Suuruuden ekonomia ei toimi palvelujen tuottamisessa.
Pohjoispään Pihtiputaa on kauimpana suurista taajamista. Valtuuston puheenjohtajan Reijo Jämsenin (sd.) mukaan palvelut eivät parane rajoja siirtelemällä. Luontaisimpia kumppaneita olisivat naapurit Kinnula ja Viitasaari, eivät karttaan piirretyt Äänekoski ja Konnevesi.
Viitasaarelle esitetty malli ei käy, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sisko Linna (sd.) vakuutti. Selvitysalueelle muodostuisi kaksi kaupunkikeskusta 60 kilometrin päähän toisistaan. Toisen kaupunkikeskuksen edustaja, Äänekosken valtuuston puheenjohtaja Leila Lindell (kesk.) oli samaa mieltä.
Kannonkoski on esittänyt rakenneuudistusta kaksi kertaa. Kunnanhallituksen puheenjohtajan Johannes Leppäsen (kesk.) mukaan molemmat yritykset ovat kariutuneet juuri siihen, mitä hallitus nyt yrittää. Palvelujen säilymisestä saati paranemisesta ei ole varmuutta. Leppänen arvioi, että hallituksen esitys on perustuslainkin mukaan ”heikossa hapessa”.
Kinnulan valtuuston puheenjohtaja Ilpo Leppänen (kesk.)intoutui vastustamaan hanketta seitsemän minuutin ajan. Muut kunnat pysyivät suunnilleen neljän minuutin aikataulussa.
Ministerit Virkkunen ja Ihalainen vakuuttivat, että hallitus ei aio pakottaa kuntia liitoksiin. Sosiaali- ja terveystoimi säilyy kuntien vastuulla.
Ihalainen varoitti kuntia laskemasta valtionosuuksien kasvun varaan. Nyt 60 kuntaa maksaa valtionosuuksien tasausta 250 kunnalle.
Tilaisuuden puheenjohtaja valtiosihteeri Raimo Sailas kehotti kuntia miettimään, kuinka ne selviävät tulevasta. Suomi näyttää siirtyvän hitaan kasvun aikaan samalla, kun huoltosuhde heikkenee dramaattisesti.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
