EU:n ilmastopaketti voi kolminkertaistaa maatalouden päästövähennykset
Maataloudessa kasvihuonekaasuja vapautuu esimerkiksi nautojen hengityksessä ja maan muokkauksessa. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
EU-komission pari viikkoa sitten julkistama ilmastopaketti voi tuoda maataloudelle kovat päästövähennystavoitteet.
”Maatalouden osalta se voi kireimmillään tarkoittaa melkein kolminkertaistumista nykyiseen päästötavoitteeseen verrattuna”, työ- ja elinkeino-ministeriön energiaosaston päällikkö Esa Härmälä sanoo.
Nykyinen maatalouden päästövähennystavoite on 13 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvähennystavoite on komission tiedonannossa 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaisi päästökauppasektorille 43 prosentin vähennystä ja päästökaupan ulkopuolisille aloille 30 prosentin pudotusta vuoteen 2005 verrattuna.
Päästökaupan ulkopuolinen tavoite jyvitetään myöhemmin eri jäsenmaille. Jos käytössä ovat samat perusteet kuin edellisen ilmastopaketin yhteydessä, tarkoittaisi se Suomelle 36 prosentin vähennysvelvoitetta.
Se taas pitäisi jakaa päästökauppaan kuulumattomien liikenteen, maatalouden ja kiinteistökohtaisen lämmityksen kesken.
Härmälän mukaan suurimman haasteen tuovat Suomelle juuri päästökaupan ulkopuoliset alat.
”Vuonna 2030 autot eivät ole vielä kovin erilaisia. Maatalouden päästöt taas liittyvät luonnonlakeihin. Päästöjä tulee niin kauan kuin peltoa kynnetään tai lehmä hengittää.”
Myös kiinteistökohtainen lämmitys on Suomen oloissa hankala asia, koska sähkö- ja kaukolämmitteiset kiinteistöt ovat päästökaupan piirissä. Jäljelle jäävät vain puu- ja öljylämmitteiset talot, joiden päästöjä on vaikea saada alas.
Härmälän mielestä päästökaupan ulkopuolisten päästövähennysten maakohtaisesta jyvittämisestä olisi hyvä saada lisätietoa, ennen kuin 40 prosentin kokonaistavoitteeseen sitoudutaan.
Ensimmäisen kerran ilmastopakettia puidaan jäsenmaiden päämiesten huippukokouksessa maaliskuussa.
Varsinaisten lainsäädäntöesitysten tekeminen jää eurovaalien jälkeen valittavalle uudelle komissiolle. Sen jälkeen niitä käsitellään EU-parlamentissa ja ministerineuvostossa.
Tavoitteena on että EU saisi päätökset omista tavoitteistaan tehtyä ennen Pariisin kansainvälistä ilmastokokousta joulukuussa 2015.
NIKLAS HOLMBERG
Maatalouden päästöt liittyvät luonnonlakeihin. Päästöjä tulee niin kauan kuin peltoa kynnetään tai
lehmä hengittää.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
