Näin Ukrainasta tulevia voidaan nyt parhaiten auttaa – lasten ja naisten turvallisuudesta on huolehdittava tarkasti

Kajaanin vastaanottokeskukseen saapui ukrainalaisia esimerkiksi Nikolajevin kaupungista. Vasemmalta Daniel, Yuliia, Kajaanin kaupungin Jukka Piirainen ja Anastasiia. Ukrainalaiset esiintyvät pelkällä etunimellään heidän yksityisyytensä suojelemiseksi. Kuva: Miska Puumala

Vapaaehtoiset voivat auttaa lapsia esimerkiksi läksyissä. Kuvassa Nikolajevin kaupungista saapunut Daniel. 

Kodeistaan on nyt paennut Ukrainasta noin neljä miljoonaa ihmistä. Suuri osa heistä on pakolaisina lähimaissa.

"Maan sisällä on siten vielä noin 40 miljoonaa ihmistä", kotimaan valmiustoiminnan päällikkö Aki Pihlaja Suomen Punaisesta Rististä kertoo.

"Ukrainasta paenneet haluavat pysytellä lähellä kotiaan niin kauan kuin mahdollista. Riippuu taisteluista, miten tilanne kehittyy."

Suomeen maasta on tullut tuhansia, osa "turististatuksella" eli hakematta tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa. Ukrainalainen saa oleskella Suomessa viisumivapaasti kolme kuukautta.

Suuri osa tulijoista on naisia ja lapsia. Siksi on erittäin tärkeää, että suomalaiset auttavat heidät virallisten palveluiden piiriin.

"Tulijoiden turvallisuudesta huolehtiminen on erittäin tärkeää. Esimerkiksi yksin Suomeen tulevia alaikäisiä lapsia on autettava lastensuojelun kautta", Pihlaja painottaa.

Epätoivoisessa tilanteessa olevalla pakolaisella on suuri riski tulla hyväksikäytetyksi ja joutua jopa ihmiskaupan uhriksi. Helsingin Sanomat kertoo, että suomalaismiehet ovat jo tiedustelleet vastaanottokeskuksista yksityismajoitusta kaipaavia ukrainalaisnaisia (HS 18.3.).

Yksin maasta paenneita lapsia on kansainvälisten lähteiden mukaan kadonnut Ukrainan lähialueilla. Yksin Suomeen tulleet lapset ja -nuoret on tärkeää saada Suomessa lastensuojelun asiakkaiksi niin, että viranomaiset voivat tehdä heidän sijoituspäätöksensä.

Perjantaihin mennessä tilapäistä suojelua Suomessa oli hakenut yhteensä noin 8 000 Ukrainasta tullutta.

Maahanmuuttovirasto voi myöntää oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Tilapäistä suojelua koskeva hakemus käsitellään huomattavasti nopeammin kuin turvapaikkahakemus.

Oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella saanut voi Suomessa työskennellä ja opiskella ilman rajoituksia. Hänellä on lisäksi oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Ukrainasta tuleville tärkeitä terveyspalveluita ovat esimerkiksi koronarokotukset. Reutersin mukaan maassa on rokotettu kahdesti vain noin 36 prosenttia väestöstä.

Pakolaisten määrä riippuu paljon taisteluiden etenemisestä, mutta Pihlajan mukaan Suomessa on nyt varauduttu vuotta 2015 vastaavaan tilanteeseen, jolloin turvapaikanhakijoita oli yhteensä noin 35 000.

Suomessa asuu pysyvästi noin 7 000 ukrainalaista. Määrä on eurooppalaisittain melko pieni.

Maasta pakenevat hakevat apua usein ystäviltä ja sukulaisilta. Esimerkiksi Saksassa ja Puolassa asuu satojatuhansia ukrainalaisia.

Auttamisen halu on suomalaisilla suuri. Punainen Risti toivoo apua ensisijaisesti rahalahjoituksina, sillä niiden turvin voidaan hankkia sitä materiaali- ja muuta apua, jota kulloinkin eniten tarvitaan.

"On tärkeää, että Ukrainasta tulevat saavat Suomessa henkistä tukea ja sosiaalisia kontakteja", Pihlaja sanoo. "Otetaan heidät ystävällisesti vastaan. Pelkoa voidaan lieventää tarjoamalla kuuntelua ja yhteistä tekemistä."

Kajaanissa tulijoille on kerätty esimerkiksi liinavaatteita ja lastenvaunuja. Kaupungin kansainvälisten palveluiden johtaja Jukka Piirainen kertoo, että vastaanottokeskukseen on varattu paikat 300 hengelle.

Käytettyjä tavaroita on voinut lahjoittaa ukrainalaisille Kierrätyskeskus Entringin kautta.

Vapaaehtoisia tarvitaan esimerkiksi tulkeiksi. Ukraina ja venäjä ovat molemmat kieliä, joilla pakolaisia voidaan tehokkaasti auttaa.

"Vapaaehtoiset voivat lisäksi osallistua esimerkiksi Punaisen Ristin Ystävä-toimintaan ja tulevaisuudessa Ukrainasta tuleville koululaisille järjestetään esimerkiksi läksyhelppejä."

Myös työpaikan saaminen voi olla pakolaisille hyvä keino turvata tulevaisuuttaan. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK käynnistää hankkeen, jonka avulla on mahdollista tarjota työtä Ukrainasta sotaa paenneille ihmisille.

Hanke kokoaa yrityksiä auttamaan tilapäisessä asettautumisessa ja integroitumisessa suomalaiseen työelämään. Hanketta koordinoi StaffPoint.

"Tarjoamme työnvälitysosaamisemme sekä työnvälitysalustamme hankkeen avuksi neljän kuukauden ajan. Pyrimme löytämään työpaikan mahdollisimman monelle ukrainalaiselle hankkeessa mukana olevien yritysten kautta,” kertoo StaffPoint-konsernin toimitusjohtaja Anu Ahokas tiedotteessa.

Mukaan on EK.n mukaan saatu iso joukko suomalaisia yrityksiä ja tavoitteena on työllistää aluksi 200–400 ukrainalaista ja muuta turvapaikanhakijaa.

Yritykset voivat osallistua auttamiseen tarjoamalla työpaikkoja hankkeen kautta. Hanke on avoin kaikille yrityksille.