Biojätteestä jalostuu typpilannoitetta maatiloille
FORSSA (MT)
Envor Group jalostaa Forssassa biojätettä polttoaineeksi ja lannoitteeksi. Tänä vuonna yhtiö on aloittanut valmistaa ammoniumsulfaatti-typpinestettä biokaasulaitoksen jäännösnesteestä, kertoo tuotepäällikkö Tuure Parviainen.
Typpineste valmistetaan niin sanotulla strippausprosessilla, jonka jälkeen neste on niin puhdasta, että se voidaan levittää peltoon esimerkiksi kasvinsuojeluruiskulla.
Nesteestä 9 prosenttia on typpeä ja 10,2 prosenttia on rikkiä.
Envor Biotech myy nestettä tällä hetkellä 90 euron kuutiohinnalla, jolloin typpikilo maksaa noin euron. ”Rikki tulee kaupan päälle”, sanoo kehityspäällikkö Teemu Aittamaa.
Lannoitteella on Eviran vaatimat hyväksynnät.
Maanviljelijä Timo Rouhiainen Oripäästä on käyttänyt Envor Groupin typpinestettä ja aiemmin myös muiden valmistajien nesteitä peltojensa lannoitukseen.
Rouhiaisella on nestelannoitteista hyviä kokemuksia. Hän on myös kehittänyt nestelannoitusmenetelmiä ja tuo maahan työkoneita nestelannoitukseen sekä urakoi lannoitusta ja kylvöjä muille tiloille.
”Nestelannoituksen voi antaa kylvön yhteydessä, lisälannoituksena kasvinsuojeluruiskulla tai lietelantaa voi väkevöittää typpinesteellä”, Rouhiainen kertoo.
”Lietelantaa levitetään 20–30 kuutiota hehtaarille. Kun siihen lisätään kuutio typpinestettä, levitettävä määrä ei paljon nouse, mutta lietteen typpimäärä saadaan nousemaan sataan kiloon hehtaarille. Silloin pellon lannoittamiseen ei tarvita tilalla välttämättä muuta konetta kuin lietevaunu.”
Rouhiainen katsoo, että nesteen 9 prosentin typpipitoisuus on riittävän korkea ja se soveltuu hyvin jaettuun lannoitukseen. ”Kylvössä annetaan starttityppi ja myöhemmin annetaan typpeä ruiskulla lisää.”
Fosfori ja kali menevät Rouhiaisen kylvökoneessa kuivatavarana.
Rouhiainen kertoo typpinesteeseen olevan paljon kiinnostusta. ”Viljelijät etsivät uusia vaihtoehtoja lannoitukseen. Tämä on hyvä keino. Etenkin, kun lannoite saadaan biojätteestä.”
Suomessa nestelannoitus on ollut vähäistä. Rouhiainen muistuttaa, että Yhdysvalloissa 85 prosenttia lannoitteista annetaan nesteenä. ”Jos nestelannoitus onnistuu muualla, miksipä ei meilläkin.”
Maanparannusaineista Envor Biotechilla on pitkä kokemus. Kompostia biojätteistä on tuotettu jo yli 15 vuotta. Vuonna 2009 rakennettiin biokaasulaitos ja samalla alkoi kompostia ravinteikkaamman mädätysjäännöksen tuotanto.
Kompostia ja mädätysjäännöstä on luovutettu viljelijöille toistaiseksi ilmaiseksi. Noin 20 lähialueen tilaa käyttää laitoksen käsittelemiä kompostia ja mädätysjäännöstä pelloillaan.
Kiinteässä mädätysjäännöksessä typpeä on 7,2 kiloa ja fosforia 4,8 kiloa kuutiossa. Kompostissa typpeä on 4 kiloa ja fosforia 1,2 kiloa kuutiossa.
Ammoniumsulfaatti-typpinestettä käytetään lannoitekäytön lisäksi raaka-aineena teollisuuden prosesseissa.
Biokaasua Envor on valmistanut vuodesta 2009 ja viime joulukuussa laitoksella avattiin autoille tarkoitettu tankkausasema.
Yhtiön omien autojen lisäksi alueella on noin 200 kaasulla toimivaa henkilöautoa. ”Biokaasu on herättänyt alueella kiinnostusta”, Parviainen sanoo.
Hän on laskenut, että vaihtamalla bensa-auton biokaasuun, säästää kolmessa vuodessa 4 000 euroa, kun henkilöautolla ajetaan 30 000 kilometriä vuodessa.
Laitos käsittelee vuodessa noin 80 000 tonnia biojätettä. Biokaasua syntyy noin 6 miljoonaa kuutiota, jonka energiasisältö 39 000 megawattituntia vastaa noin 1 500 omakotitalon energiankulutusta.
Kaasua johdetaan putkea pitkin myös lähellä sijaitsevalle lasivillatehtaalle, jossa biokaasulla korvataan fossiilista butaania.
”Teollisen mittakaavan biokaasulaitoksen toiminta voi nykyisin olla jo kannattavaa liiketoimintaa, mutta kannattavuus perustuu yhä pääosin laitoksen vastaanottamien biojätteiden käsittelymaksuihin ja isoihin käsittelymääriin, ei lannoite- tai energiamyyntiin”, toteaa Parviainen.
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
