Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Sian siittiö, homekoiraa herkempi? "Ihmisten käyttäminen sisäilman mittarina on laitonta ja moraalitonta"

    Helsinkiläis-oululainen tutkimus osoitti sian siittiöiden avulla opettajien oireiden ja luokkahuoneen myrkyllisyyden välisen yhteyden.
    Sian siittiöitä käytetään elintarvike- ja lääkeainetutkimuksissa haitallisten aineiden havaitsemiseksi. Siittiöt paljastivat myös sisäilman myrkkyjä helsinkiläisissä kouluissa.
    Sian siittiöitä käytetään elintarvike- ja lääkeainetutkimuksissa haitallisten aineiden havaitsemiseksi. Siittiöt paljastivat myös sisäilman myrkkyjä helsinkiläisissä kouluissa. Kuva: Kankaanpää Jaana

    Sisäilmassa esiintyvien myrkkyjen tiedetään aiheuttavan oireita ihmisille, mutta myrkkyjen todentaminen oireiden syyksi ja ongelmien lähteen paikantaminen on ollut vaikeaa.

    Helsinkiläisten ja oululaisten yhteinen tutkimus on kuitenkin onnistunut osoittamaan opettajan oireiden ja luokkahuoneen sisäilman myrkyllisyyden välisen yhteyden. Apuna olivat mittaukset, joiden avulla sisäilman myrkyllisyys voidaan havaita ihmisten oireista riippumatta.

    Sisäilman myrkyllisyyden mittausmenetelmässä käytettiin sian siittiöitä. Ne reagoivat myrkkyihin vähentämällä liikkumistaan tai jopa kuolemalla, pitoisuudesta riippuen. Menetelmää on käytetty muun muassa elintarvike- ja lääkeainetutkimuksissa haitallisten aineiden havaitsemiseksi.

    Tutkimuksen koehenkilöinä oli yli 400 opettajaa 15 helsinkiläisestä koulusta. Oireiden ja luokkahuoneen myrkyllisyyden yhteys varmistettiin ottamalla huomioon ainoastaan ne opettajat, jotka olivat opettaneet samassa luokkahuoneessa vähintään vuoden.

    Luokissa, joissa oli sian siittiöihin perustuvien mittausten mukaan myrkkyjä, opettajilla oli muita useammin kipuja, silmä- ja niveloireita, sairauden tunnetta sekä yskää ja neurologisia oireita.

    Diagnosoitua astmaa ja hengitysvaikeuksia esiintyi kaksin-kolminkertaisesti niissä kouluissa, joissa näytteistä myrkyllisiä oli yli kolmannes verrattuna kouluihin, joissa niitä oli alle viidenneksen.

    Opettajien oireiden ja luokkahuoneiden myrkyllisyyden yhteyden varmistamiseksi tutkimukseen kelpuutettiin ainoastaan opettajat, jotka olivat työskennelleet luokkatilassa vähintään vuoden.

    Tutkimusta johtaneen mikrobiologin, professori emeritus Mirja Salkinoja-Salosen mielestä on väärin puuttua sisäilmaongelmiin nykytapaan vasta, kun ihmiset voivat huonosti.

    "Nyt käytämme kouluissa ja päiväkodeissa lapsia ja henkilökuntaa sisäilman mittareina. Se on laitonta ja moraalitonta. Jatkossa ongelmien ilmaisemiseksi tulisi riittää toksisuuden mittaaminen", Salkinoja toteaa Helsingin yliopiston tiedotteessa.

    Salkinoja-Salonen kertoo MT:lle, että sian siittiöihin perustuva tutkimusmenetelmää olisi mahdollista hyödyntää kaupallisestikin sisäilmamittauksissa.

    Jokamiehen juttu se ei kuitenkaan ole. Näytteenotto on tarkkaa työtä. Tutkimuksen aikana kävi selväksi, että mikrobien tuottamaa myrkkyä ei ole vain pölyssä, vaan myös rasvamaisina nestepisaroina sisäilman höyryssä. Sieltä ne tiivistyvät pinnoille.

    "Sama ilmiö kuin keittiössä munkkeja paistaessa", Salkinoja vertaa.

    Sian siittiöt altistettiin luokkahuoneiden pinnoista kerätyille näytteille eri suhteissa laimennettuna. Myrkkypitoisuus on sitä suurempi, mitä laimeammalla näytteen pitoisuudella siittiöt lakkaavat liikkumasta. Näin saadaan myös myrkyllisyyden aste-erot esiin.

    Helsinkiläisten koulujen tutkimusaineisto kerättiin jo vuonna 2011. Tutkijat havaitsivat kuitenkin vasta myöhemmin, että samasta aineistosta voisi saada enemmänkin kuin koulukohtaista tietoa: luokkahuoneen ja opettajan oireiden yhteyskin voisi paljastua. Tässä onnistuttiin oululaisten tutkijoiden avulla.

    "Ilman heidän panostaan tämä hienoin tulos olisi jäänyt löytymättä. Se, että haitta-aine löytyy 'aivan läheltä', voi auttaa paljon korjauksen suunnittelussa ja sen onnistumisessa", Salkinoja korostaa.

    Oulusta tutkimukseen osallistuivat muun muassa lääkärit Janne Salin, Tuomas Holma, Hannu Syrjälä sekä biostatistikko Pasi Ohtonen.

    Tutkimus on julkaistu arvovaltaisessa Environmental Research -lehdessä.

    Lue myös:

    Tutkimusjulkaisu (englanniksi)

    Mirja Salkinoja-Salonen: Diagnostisia työkaluja rakennusten patologiaan (pdf)