Perussuomalaisten Venäjän-tietäjä varoittaa: "Olemme samassa sodassa kuin Ukraina – meillä on myöhempi odotusnumero"

Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen tunnetaan Venäjän- ja Itä-Euroopan historiantutkijana. Myös perussuomalainen eduskuntaryhmä kannattaa Nato-jäsenyyden edistämistä, vaikkakin joutui äänestämään asiasta. Kuva: Annika Haapanen

Perussuomalaisten Venäjä-kuiskaajako?

Perussuomalaisten puoluesihteerinä viime elokuun puoluekokouksesta saakka toiminut ja vaikuttanut Arto Luukkanen tunnetaan paremmin uraltaan Venäjän ja Itä-Euroopan tutkijana ja historioitsijana.

Perussuomalaiset on puolueena selkeästi tuominnut Venäjän perusteettoman hyökkäyksen Ukrainaan. Luukkasen tapaan elokuun puoluekokouksessa puolueen johtoon valittu Riikka Purra ilmoitti maaliskuun lopussa kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyden hakemista.

Myös perussuomalainen eduskuntaryhmä kannattaa Nato-jäsenyyden edistämistä, vaikkakin joutui äänestämään asiasta.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana puhutellut videoviesteillään sekä Ukrainan kansaa, että vedonnut venäläisiin Ukrainan sodan lopettamiseksi. Halla-aho on itsekin asunut ja työskennellyt Ukrainassa, osaa kielen ja maan historian.

Sinäkö olet henkilö, joka on briefannut Purran ja Halla-ahon ulostuloineen?

"Tietotaito heillä on itsellään. Ei heitä tarvitse opettaa. Tehtäväni on puoluesihteeri ja päätyönä on kuunnella kenttää oikein isolla korvalla. Toteuttaa tehtäviä, joita Riikka minulle antaa. Kuunteleminen on tärkeintä."

Luukkanen on väitellyt tohtoriksi teologiasta. Hänet on myös vihitty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papiksi. Luukkainen on toiminut pappina Porvoossa ja Kauniaisten seurakunnassa.

Helsingin yliopiston Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistonlehtorina hän tuntee opiskelijoiden maailman.

Kuuntelemista, puhumista ja ihmisten jatkuvaa kohtaamista. Tämä on Luukkasen mukaan yhteistä niin papin, opettajan ja poliitikon maailmassa.

Historioitsijana hän harmittelee, että hän ei uskonut Venäjän tekevän Ukrainaan hyökkäämisen tapaista järjettömyyttä. Ei, huolimatta siitä, että oli itse kirjoittanut ja julkaissut artikkelin jo vuonna 2001 Venäjän vaarallisuudesta, sen johdon alentuvasta suhtautumisesta Ukrainaan ja halusta rakentaa imperiumia.

"Itse ajattelen kuin shakin pelaaja. Toinen (Venäjä) ei ajattele noin. Diktatuurin kanssa saa olla varuillaan."

Tieteellisiä tutkimuksia ja pamfletteja Venäjästä, Neuvostoliitosta, presidentti Vladimir Putinista ja hänen sodistaan julkaissut Luukkanen tunnustaa tajunneensa vasta pari päivää Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen jälkeen, että Venäjällä vallitsee sama suhtautuminen meihin Suomessa kuin Venäjällä on Ukrainaan.

"Mestarivakoilija Sergei Naryshkin toimi aiemmin duuman puhemiehenä. Vierailullaan Suomen Historiallisen seuraan vuonna 2012 Luukkanen muistaa Naryskinin puhuneen enteellisesti: "Suomen historia on osa Venäjän historiaa"...

Ajatus oli jo silloin valmiina, Luukkanen varoittaa:

"Olemme samassa sodassa kuin Ukraina – meillä on myöhempi odotusnumero."

Naryshkin toimii nykyisin Venäjän ulkomaantiedustelun johtajana. Hän kuuluu presidentti Putinin turvallisuuskoneiston lähipiiriin, joka päätti hyökkäämisestä Ukrainaan.

Omaa ja suomalaisten pitkään jatkunutta optimismiaan suhteessa Venäjään Luukkanen katuu.

"Olen ollut Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan. En ole sitä enää. Historioitsijana näen, että toivo paremmasta (Venäjästä) tulee myöhemmin. Tämän hallinnon (Putin-) kanssa ei ole toivoa."

Perussuomalaisten puoluetoimisto muutti puolueen hajoamisen jälkeen vuokratiloihin Helsingin Iso Roobertinkadulle. Puoluesihteerinä Arto Luukkanen aloitti viime elokuussa samoin kuin puheenjohtajaksi valittu Riikka Purrakin. Kuva: Annika Haapanen

Puolue koolle – asialistalla on Suomen Nato-jäsenyys.

Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö muuttui kerralla Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen myötä. Eduskunta valiokuntineen keskustelee nyt tuoreesta puolustusselonteosta ja kuuntelee asiantuntijoita.

Perussuomalaisten puoluevaltuusto on koolla 30.4. ja asialistan keskeisenä kysymyksenä ovat Nato-asiat. PS:n puolueneuvosto antaa osviittaa puoleen linjalle 13.–14. toukokuuta. Puoluesihteeri Luukkasen mukaan sitä varten käytetään ainakin 27 puheenvuoroa turvallisuuspolitiikasta.

Puolustusliitto Naton jäseneksi hakeminen näyttää todennäköiseltä. Sekä suomalaiset kansana että eduskunnan laaja enemmistö eri puolueista ovat Suomen Nato-liittoutumisen kannalta. Päätösten aika sekä Suomessa että Ruotsissa on touko–kesäkuun aikana.

Lue myös:

PS:n puoluesihteeri Arto Luukkanen: ”Neljän vuoden karkkipäivän jälkeen tulee lasku”