Kattava ilmastosopimus näyttää mahdolliselta

Harri Laurikka ja Kimmo Tiilikainen pitivät tiedotustilaisuuden kahdeksan jälkeen illalla. Sisällön suhteen toiveikas Tiilikainen muistutti, että sopimuksen onnistuminen punnitaan vasta bisnesmaailman reagoimisen kautta. Tärkeintä on, että raha pakenee fossiilisesta energiasta kohti uusiutuvan energiaa. Kuva: Katja Lamminen

PARIISI (MT) Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ja Suomen pääneuvottelija Harri Laurikka pitävät kattavan ilmastosopimuksen syntymistä täysin mahdollisena. Kunnianhimoista sopimusta ajavat EU:n kanssa peräti 79 kehitysmaata sekä Yhdysvallat, joka liittyi tänään yhteiseen rintamaan.

"Toivottavasti se tuo tuloksia lähipäivinä", Tiilikainen totesi Suomen aikaa kahdeksan jälkeen illalla alkaneessa tiedotustilaisuudessa.

Loppurutistuksen alkaessa sopimusteksti on kutistunut 29 sivun mittaiseksi. Sitä seulottiin iltapäivällä läpi Suomen neuvottelukabinetissa ministerin sanoin "lippu-lappu -tekniikalla" eli jokaisen artiklan syynäsi siihen erikoistunut asiantuntija.

Tiilikaisen mukaan sopimusluonnoksessa on toistakymmentä kohtaa auki. Kohdat sisältävät keskeiset asiat päästövähennysten vastuunjaosta ilmastotoimien rahoitukseen.

Esitetyt vaihtoehdot edustavat äärilaitoja eli joko vievät sopimusta kunnianhimoisempaan suuntaan tai sitten laskevat sen tasoa. Paljon riippuu luultavasti yön puolelle venyvistä neuvotteluista, joissa tullaan varmasti kuulemaan kärkeviäkin vaatimuksia.

Jonkinlaiseen kompromissiin olisi kuitenkin päästävä. Tiilikainen pitää neuvotteluilmapiiriä positiivisena ja kattavan sopimuksen syntymistä mahdollisena.

Hyvään suuntaan neuvotteluissa on jo edetty sopimuksen läpinäkyvyyden ja päästöjen luotettavan arvioinnin ja raportoinnin suhteen. Myös tavoitteiden tiukentaminen jo ennen vuotta 2020 mainitaan useammassa kohdassa.

Huonompi asia on se, että jyrkkä jako teollisuus- ja kehitysmaihin on ja pysyy sopimuksessa. Jaon takia esimerkiksi Kiinaa ei voi velvoittaa päästövähennyksiin, vaan asia jää vapaehtoisuuden varaan.

Ympäristöjärjestöt pyrkivät vahtimaan, ettei sopimukseen ilmesty korulauseita. Jos ilmaston lämpeneminen oikeasti halutaan rajata maksimissaan kahteen asteeseen tai jopa yhä tekstissä roikkuvaan 1,5 asteeseen, on maakohtaisia päästövähennystavoitteita kiristettävä välittömästi.

"Nykyiset kontribuutiot eivät riitä. Olemme menossa kohti kolme astetta lämpimämpää maailmaa. Tarvitsemme kiristysmekanismin ennen vuotta 2020", tiivistää WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.

Tiilikaisen mukaan sopimus astuu näillä näkymin voimaan, jos sen takana seisoo 50–60 osapuolta. Ne kaikki eivät ole maita, vaan myös ryhmiä, kuten EU. Tiilikaisen mukaan olisi parempi sitoa sopimuksen kattavuus päästöihin.

Metsien osalta sopimusluonnoksessa ei ole tapahtunut Suomen kannalta kriittisiä muutoksia.

Suomen puolesta ihmisoikeudet, alkuperäiskansat ja naisten oikeudet olisivat mieluusti voineet näkyä sopimuksen artikloissa, mutta nyt ne on tiivistetty johdantokappaleeseen.

Luultavasti huomenna ratkeaa, voidaanko sopimusta odottaa syntyväksi perjantaiseen aikarajaan mennessä.

"Eipä olisi ensimmäinen kerta, kun mennään jatkoajalle", Tiilikainen huikkaa ja painelee takaisin neuvottelemaan.