Lämpöpumppujen osto kasvoi viidenneksen – nopeimmin nousee ilma-vesilämpöpumppujen suosio

Ilmalämpöpumppu ei kuluta kovin paljon energiaa jäähdytykseen Suomessa, koska lämpötilaerot ovat täällä melko pieniä ja jäähdytystä tarvitaan lyhyen ajan. Kuva: Kimmo Haimi

Nurmijärvellä asuvalla Kimmo Haimilla on ollut muutaman vuoden ajan sisälle sijoitettu Stiebelin Ilma-vesilämpöpumppu. Alue on hiekkakangasta, mikä nostaa porakaivon hintaa, koska porausreikä olisi tarvinnut tavallista pitemmän suojaputken. Kuva: Kimmo Haimi

Ilmalämpöpumppujen myynti kasvoi viime vuonna yli viidenneksen. Eniten kasvoi ilma-vesi­lämpöpumppujen suosio, yli neljänneksen edellisvuodesta, Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen kertoo.

Pumppuja asennettiin 75 000 kappaletta ja niihin investoitiin yli puoli miljardia euroa.

Maalämpöpumppu valitaan yli puoleen uusista omakotitaloista. Se on vaihtoehdoista kallein (asennettuna 15 000–20 000 euroa), mutta sillä pystyy hoitamaan vaivattomasti koko asunnon lämmityksen myös kovilla pakkasilla.

Maalämmön kannattavuutta investoijalle parantaa se, että asennustyön lisäksi myös porakaivon osuus lasketaan työksi eli siitä saa kotitalousvähennyksen. Kun asennustyön ja porakaivon hinta on usein kymmenentuhannen euron paikkeilla, vähennystä kertyy silloin viisituhatta euroa.

Maalämpöpumppuihin on tullut mukaan viime vuosina invertteri, joka säätää tehon juuri tarvittavaksi. Vastaavia on ollut ilmalämpöpumpuissa jo pitkään.

Ilma-vesilämpöpumppu (asennettuna 10 000–12 000 euroa) ottaa lämmön ilmasta ja siirtää sen lämmitys- ja käyttöveteen. Järjestelmään ei tarvitse porakaivoa, eli se on halvempi kuin maalämpöpumppu. Talvipakkasilla tarvitaan kuitenkin lisälämpöä.

Hirvosen mukaan ilma-vesilämpöpumppu ostetaan usein sähkö- tai öljylämmityksen rinnalle.

Myös puun käyttömahdollisuus vaikuttaa paljon lämpöpumpun valintaan. Jos kovimpien pakkasten aikana asunnossa voi käyttää tehokkaasti puuta, ilma-vesilämpöpumppu riittää pitkälle.

Ilmasta lämpöä ottavien pumppujen tehokkuus on parantunut Hirvosen mukaan roimasti viime vuosina, ja ne pystyvät tuottamaan lämpöä vielä 25–30 pakkasasteessa.

Poistoilmalämpöpumppu (10 000 euron paikkeilla ilman asennusta) myydään yleensä pienten talopakettien yhteydessä. Laite toimii ilmanvaihtokoneena ja tuottaa lämpimästä poistettavasta ilmasta lämpöä lämmitysjärjestelmään, vesi­varaajaan ja käyttöveteen.

Poistoilmapumppu on talopakettien myyjille vaivaton, koska erillistä porakaivoa ei tarvitse miettiä. Ilmastointi­kone sekä vesivaraaja tulevat samassa koneessa yhdellä kertaa. Poistoilmapumppu on usein varsin energiatehokas. Niitä asennettiin useaan sataan kerrostaloon viime vuonna.

Ilmalämpöpumppu (asennettuna 1 500–2 000 euroa) on halvan hintansa vuoksi erittäin suosittu. Se tuottaa säästöä nopeasti, kun sillä korvataan suoraa sähkölämmitystä. Kotitalous­vähennys alentaa hintaa 500 euron verran.

Ilmalämpöpumppuun saa mahdollisuuden myös jäähdytykseen.

Hirvonen huomauttaa, että jäähdytykseen ei kesän aikana kulu kovin paljon sähköä lämmitykseen verrattuna, eli jäähdytys ei ole Suomessa ilmastopoliittisesti kovin paha synti.

Jäähdytyksen lämpötilaerot ovat paljon pienemmät kuin lämmityksen, kun esimerkiksi ulkoilman 30 astetta jäähdytetään 20 asteeseen. Jäähdytykseen voi kulua 10 kilowattituntia eli euro päivässä, joka tekee hellekesässä 30 euron verran, Hirvonen laskee.

Viime kesänä yhä useampi kauppakeskus ja palvelurakennus investoi maalämpöön sekä jäähdytykseen, johon ne saavat energiaa aurinkopaneeleista.

Yhä useammin myyjäyritys rakentaa ja tuottaa lämmön ja asiakasta laskutetaan energias­ta. Mallia käytetään palvelu­rakennuksissa, teollisuuskohteissa ja kerrostaloissa.

Kaikkiaan Suomessa on 900 000 lämpöpumppua, jotka tuottavat energiaa kymmenen terawattituntia vuodessa. Se on 15 prosenttia Suomen asuntojen lämmityksestä.

Ilmalämpöpumppujen osuus myynnistä oli viime vuonna noin 80 prosenttia, maalämpöpumppujen 10, ilma-vesilämpöpumppujen 7 ja poistoilmalämpöpumppujen 4 prosenttia.

Hirvonen arvelee, että pumppujen myyntiä edisti hyvä talous- ja rakentamissuhdanne, energian hinnan nousu, ilmastoasioiden tärkeys ja viime kesän helle.