Wolt toi ruokalähetit yhä pienempiin paikkoihin, eikä kannattavan kaupungin kokoraja ole vielä tiedossa, sanoo Miki Kuusi – "Aikanaan epäilin, ettei Oulu tule toimimaan"

Wolt toimii Suomessa 25 kaupungissa. Kuva: Kari Salonen

Porvoossa työskentelevä ruokalähetti Ibrahim Defaa kertoo tekevänsä 12 tuntia töitä joka päivä. Woltin mukaan valtaosa läheteistä arvostaa enemmän yrittäjän vapautta kuin työsuhteen tuomaa turvaa. Kuva: Kari Salonen

Woltin toimitusjohtajan Miki Kuusen mukaan DoorDashin kanssa tehty kauppa tuli eteen varsin yllättäen. Yhtiö keskittyi aiemmin omiin suunnitelmiinsa pörssiin listautumiseksi.

"Lähdettiin uteliaisuudesta keskustelemaan DoorDashin kanssa. En muutama kuukausi sitten ajatellut, että tällainen lopputulos voisi olla vaihtoehto", Kuusi kertoo MT:lle puhelimitse.

Kuusen mukaan DoorDashilla on hyvin samanlaiset ajattelutavat kuin Woltilla. Molemmat yritykset ovat pyrkineet sovelluksensa kehityksessä löytämään tasapainon lähettien, ravintoloiden ja asiakkaiden edun välillä niin, että kaikki osapuolet olisivat mahdollisimman tyytyväisiä.

"Olen tavannut monta kilpailijaa, jotka sanovat että me optimoidaan vain asiakasta. DoorDashin kanssa huomattiin, että meillä on aika samanlainen filosofia."

Erojakin on. Amerikkalaiseen kulttuuriin kuuluu vahvasti tippaaminen. Asiakkaiden päättämät tipit muodostavat suuren osan DoorDashin lähettien toimeentulosta. Woltilla tippien antaminen onnistuu tätä nykyä ainoastaan Israelissa.

Kuusen mukaan DoorDashin sovelluksen toimintamalleja ei ole tarkoitus monistaa Woltille, vaan Wolt jatkaa kuten ennenkin.

"Tämän kaupan tarkoitus on, että kumpikin keskittyy siihen missä olemme parhaita. Haemme kasvua, emme synergiatehoja."

Vuonna 2014 perustettu Wolt toimii 23 eri maassa ja yli 200 kaupungissa. Työntekijöitä on yli 4 000, lähettejä 135 000. Suomessa Wolt toimii 25 kaupungissa. Kuinka pienille paikkakunnille se voi vielä laajentua?

"Emme vielä tiedä. Aikanaan epäilin, ettei Oulu tule toimimaan. Mutta sanoin että kokeilkaa. Jos ei toimi, niin suljetaan. Se oli 19 kaupunkia sitten", Kuusi muistelee.

"Ollaan opittu matkan varrella rakentamaan teknologiaa niin, että pystytään toimimaan yhä pienemmissä kaupungeissa. Saamme uusissa kaupungeissa usein vauhdikkaan lähdön, niin että päästään nopeasti tilausmääriin, joilla toiminta on kaikille osapuolille järkevää."

Woltin omistuksesta noin kolmannes on Suomessa. Yksityissijoittajien lisäksi mukana on muun muassa eläkeyhtiöitä sijoitusrahastojen kautta. Kuusen mukaan ulkomainen pääoma oli välttämätöntä Woltin rahoittamiseksi.

"Suomi on loistava maa nostaa ensimmäiset 5–15 miljoonaa. Kun mennään satoihin miljooniin, ei meillä ole toimijoita jotka pystyisi tällaisia rahoituskierroksia tekemään."

Kuusi korostaa ulkomaisten sijoittajien tuomaa osaamista. Woltin kehittämiseen on osallistunut useita ammattilaisia, joilla on kokemusta verkkoliiketoiminnan kansainvälisten suuryritysten johdosta.

Kuusi sanoo, että kauppa DoorDashin kanssa parantaa Suomen mainetta kansainvälisten sijoittajien keskuudessa.

"Sijoittajat saavat todella hyvä tuoton. Tämä luo lisää uskoa suomalaiseen venture capital (alkuvaiheen pääomasijoitus) -kenttään. Suomeenkin alkaa syntyä isompia kansainvälisiä rahastoja."

Woltin ja DoorDashin kaltaisten yritysten ruokalähettien asema on herättänyt kiistoja monissa maissa.

DoorDashin lähetit ovat pitäneet protestia siitä, että tippien summaa ei paljasteta läheteille etukäteen, vaikka se on yhtiön tiedossa. Käytännön takia lähetti ei voi tietää, tuleeko keikasta hänelle kannattava.

Suomessa esimerkiksi kulkuvälineistä koituvat kustannukset, eläkevakuuttaminen ja sairausajan turva ovat Wolt-lähettien omalla vastuulla.

Aluehallintovirasto on määrännyt marraskuun alussa Woltin ryhtymään toimiin työaikakirjanpidon perustamiseksi. Wolt on ilmoittanut vievänsä kiistan hallinto-oikeuteen.

Kuusen mukaan ongelmana on, ettei Suomen lainsäädäntö mahdollista kunnolla Wolt-lähettien työnteon yhdistämistä yhteiskunnan turvaverkkoihin. Työlainsäädäntö on rakennettu teollisuustyön näkökulmasta, eikä se sovellu sellaisenaan alustatyöhön.

"Tämä on ennennäkemätön työmuoto, jonka internet mahdollistaa. Sinulle maksetaan sovelluksen käytöstä, voit itse päättää milloin teet työtä ja niin edelleen. Mutta se tarkoittaa myös, että hyvää regulaatiota ei löydy. On tärkeää kuunnella lähettejä itseään ja reguloida niin, että heillä on turvaverkot, mutta sallia myös työnteon joustavuus ja vapaus."

Kuusen mukaan valtaosa läheteistä arvostaa enemmän yrittäjän vapautta kuin työsuhteen tuomaa turvaa.

"Meillä on ravintoloissa työvoimapula samaan aikaan, kun Wolt-läheteiksi on halukkaita enemmän kuin voimme ottaa."