SDP:n Koskinen: Oppositio mukaan soteen

Johannes Koskinen (sdp), haastattelu eduskunnassa. Kuva: Kari Salonen

Koskinen esittää kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen parlamentaarisia työryhmiä eli koko poliittisen kentän mukanaoloa. Näin on toimittu nyt kuntalain valmistelussa ja toimittiin Paras-hankkeen kanssa. Sitä valmisteltiin jopa useamman hallituksen aikana.

”Laaja valmistelu toisi ehdotuksille pitkäjänteisyyttä ja hyväksyttävyyttä eikä vaalikauden vaihdoksesta tulisi suuntaa rajusti muuttava vaihe.”

Toistaiseksi oppositiota on kuultu lakien valmistelussa vain epävirallisesti.

Koskinen esittää Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa myös vaihtoehtoista mallia sote-palveluiden järjestämiseksi. Palveluiden järjestäminen jaettaisiin kuntien ja niiden muodostamien sote-alueiden kesken, ja myös työntekijät olisivat yhteisessä palvelussuhteessa.

”Uudentyyppinen kevennetty malli sopisi perustuslakiin ja kuntalaisten itsehallintoon, mutta hyötyisi sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistämisestä.”

Vastuukuntamallista luovuttaisiin, sillä sen päätöksenteon ongelmien ratkaiseminen on Koskisen mielestä ”äärimmäisen hankalaa”.

Hallituksen loppukesästä kuntarakennelakiin tekemä lisäys kaupunkiseutujen pakkoliitosmahdollisuudesta tuli SDP:lle ”ihan puskista”, Koskinen myöntää. Se samoin kuin liitoksiin liittyvät kansanäänestykset tutkitaan aikanaan Koskisen johtamassa perustuslakivaliokunnassa.

Hänestä ”vaikuttaa kovin vaikealta löytää toimivaa ja perustuslakiin sopivaa” tulkintaa kunnallisesta itsehallinnosta, jos ison naapurikunnan äänet jyräävät.

Vaikka kuntarakenne- ja sote-lakien valmistelu on vaikuttanut vaikealta ja perustuslakivaliokunnan tehtävä haastavalta, Koskinen ei kuitenkaan lähtisi perustamaan Suomeen erillistä perustuslakituomioistuinta.

”Valiokunnan luonteeseen kuluu, ettei mikään puolue painosta edustajiaan, vaan ratkaisut jätetään itsenäisen harkinnan varaan. Virkavallan kunnioitus on Suomessa korkeaa eikä ihmeempiä huteja ole tullut.”