"Jos epäreilut tavat ovat mahdollisia, niitä käytetään", kyseenalaisten kauppatapojen määrä on vaikea selvittää

Maanviljelijä on elintarvikeketjun heikoin osapuoli. "Ruokavaltuutettu ei ole iso tai dramaattinen muutos, mutta varmasti siistisi pahimpia epäreiluja käytäntöjä", Luonnonvarakeskuksen tutkimusjohtaja Jyrki Niemi arvioi. Kuva: Pekka Fali

Vuonna 2019 mahdollisesti aloittava ruokavaltuutettu joutuu pohtimaan, miten yleisiä epäreilut kauppatavat ovat elintarvikeketjussa.

Tehtävää vaikeuttaa se, etteivät epäreilut kauppatavat ole laittomia. Yritykset ovat myös nihkeitä antamaan niistä tietoja.

MTK:n mukaan epäreilua on esimerkiksi kirjallisen sopimuksen puuttuminen ja hintojen muuttaminen jälkikäteen.

Epäreiluja kauppatapoja elintarvikealalla epäilemättä on. Määrää on kuitenkin vaikea arvioida.

Kauppaa edustavan Päivittäistavarakaupan toimitusjohtajan Kari Luodon mukaan ongelmat ovat yksittäistapauksia.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusjohtaja Jyrki Niemi arvioi, että tapa voi olla laajempikin, koska asiaan on ollut mahdoton puuttua.

"Kilpailu on niin raadollista, että jos epäreilut tavat ovat mahdollisia, niitä käytetään. Kun kilpaillaan halvoilla hinnoilla kuluttajille, pitää teollisuus ja tuottaja pitää tiukoilla", Niemi sanoo.

Niemi arvioi, että kaupan työntekijöillä on kovat paineet saada tuotteita ostettua halvalla ja siksi harmaa alue houkuttaa.

MT:n selvityksen (14.8.) mukaan neljä viidestä elintarvikeyrityksen johtajasta piti kilpailutuskäytäntöjä epäreiluina.

Markkinoita on tutkittu vuosina 2012 ja 2013. Silloin kaupan asema todettiin erittäin vahvaksi ja epäreiluus yleiseksi.

Luodon mukaan asioita on parannettu sen jälkeen ja tilannekuva pitää päivittää.

"Esimerkiksi kilpailu- ja kuluttajavirasto on käynyt sopimuskäytäntöjä yritysten kanssa läpi. Voimme tukea sitä, että kilpailu- ja kuluttajaviraston resursseja lisätään. Saisimme paremman kuvan siitä, miten markkinat tällä hetkellä toimivat."

Alan sisältä tietoja tuskin tihkuu. Pienet eivät uskalla kertoa ongelmista ja suuret eivät halua.

"Vaikea saada hedelmällistä keskustelua, sillä kaikki osapuolet ovat puolustusasemissa", Niemi sanoo.

MT esimerkiksi teki kauppatavoista kyselyn (MT 15.1.) Elintarviketeollisuusliitto ETL:n hallituksen 31 jäsenelle. Henkilökohtaisten vastausten sijaan ETL:n hallitus antoi kysymyksiä välttelevät yhteiset vastaukset.

"Äänessä ovat suurten kaupparyhmien etujärjestöjen johtajat. Yritysten ääni on ollut vähän esillä. ETL on ollut varovainen lausunnoissaan", Niemi sanoo.

Osapuolet eivät liikkuneet poteroistaan myöskään työryhmän työn aikana.

Valtuutettu voi periaatteessa tuoda ongelmia esille. Niemi arvioi, että valtuutetun oikeus pyytää tietoja voi lisätä ymmärrystä alasta. Julkisiksi valtuutetun saamat tiedot tuskin tulevat, sillä ne voivat sisältää yrityssalaisuuksia.

Sekä Luoto että SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä kritisoivat valtuutettua siitä, että kauppatapalaeilla ei pystytä vaikuttamaan maatalouden vakavimpaan ongelmaan eli heikkoon kannattavuuteen.

Maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikön Minna-Mari Kailan mukaan kannattavuuteen ei tällä lailla yritetäkään vaikuttaa.

Heikkilä kirjoitti valtuutettua vastustavan mielipiteen Helsingin Sanomiin.

Byrokratiaa valtuutettu ei lisää. Kuten maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) totesi: "Jos noudattaa hyviä kauppatapoja, ei mitään huolta mistään."

Niemen mukaan kaupalla on jonkin verran enemmän hallinnollista taakkaa kuin muualla EU:ssa.

"Kovin isoa ero ei ole. Kaupan byrokratian tilanne on suhteellisen hyvä."

Lepän mukaan hallituksessa on yhteinen näkemys siitä, että elintarvikeketjussa kaikki asiat eivät ole kunnossa.

Sen sijaan muiden hallituspuolueiden kuin keskustan kannat ruokavaltuutettuun eivät ole vielä tiedossa. Sinisen tulevaisuuden Sampo Terho tai kokoomuksen Petteri Orpo eivät kommentoineet aihetta MT:lle.

Lepän asettama työryhmä esitti ruokavaltuutetun virkaa viime keskiviikkona.