Voiko pikaruoka olla ravitsevaa ja halpaa?
Pikaruoka tuo mieleen paperiin käärityt, majoneesissa uitetut hampurilaiset, rasvaiset ranskalaiset ja huoltoaseman lämpövitriinissä haudutetut pitsapalat.
On harmillista, että mielikuva pitää paikkansa. Suomesta ei saa hyvää, helppoa, tuoretta, terveellistä ja halpaa pikaruokaa.
Valmissalaatteja myydään kahviloissa ja kaupoissa, mutta niiden hinnat hipovat pilviä. Miksi kukaan ostaisi kaupasta muoviin pakatun, nahistuneen minisalaatin, jos lämpimän lounaan salaattipöytineen saa samalla hinnalla?
Joskus nopealle suupalalle on tarvetta. Sellaista ei kuitenkaan ole tarjolla, koska katukeittiöt puuttuvat. Liekö syynä ylitiukat hygieniavaatimukset ja pilkuntarkka direktiivien noudattaminen. Tarjolla on vain monikansallisten hampurilaisjättien eineksiä ja kauppojen karjalanpiirakoita.
Todellinen pikaruokakulttuurin kehto löytyy yllättäen Saksan pääkaupungista Berliinistä. Katujen varsilta saa erinomaisia tuorepitsapaloja, kebabrullia, turkkilaisia börek-piirakoita, makkaroita, sämpylöitä, sushia, nuudeleita, ruokaisia salaatteja ja hedelmälajitelmia. Valikoimat ovat huumaavia, ostaminen vaivatonta ja hinta takuulla edullinen. Muutamalla eurolla syö vatsansa täyteen.
Kesällä on ihanaa ostaa jotain pientä ja suunnata lähimpään puistoon syömään. Lähes mistä tahansa kojusta saa myös kylmän oluen kyytipojaksi, eikä kukaan katso kieroon ruokajuomavalintaa.
Toivottavasti saksalainen katukeittiökulttuuri rantautuu myös Suomeen. Silloin ei olisi häpeä julistautua pikaruuan ystäväksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
