Tässä ovat Suomen parhaat lukiot: Kärkipaikat menivät Varsinais-Suomeen, maakunnissa pärjättiin hyvin

Rehtori Anett Blom (vas.) ja tuore ylioppilas Netta Mutila nostavat opiskeluympäristön miellyttävyyden ja lukion yhteisöllisyyden osasyiksi Nousiaisten lukion hyvään suoritukseen. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO.  

STT:n lukiovertailussa sekä paras suuri että pieni lukio sijaitsevat tänä keväänä Varsinais-Suomessa. Paras suuri lukio oli Nousiaisten lukio, kun taas pienten kärkisijalla oli Paraisten lukio. Molemmille sijoitus on vuonna 2014 alkaneen datankeräyshistorian paras.

Nousiaisten lukio kiri arvosanapykälän sadasosalla ohi Turun Katedralskolanin, joka on ollut suurten lukioiden sarjan kärjessä vuodesta 2018. Edellisen kerran Nousiaisten lukio on ollut suurten lukioiden kärkikymmenikössä vuonna 2017, jolloin se oli 9. sijalla.

STT:n lukiovertailussa verrataan lukioiden ylioppilaskirjoitusten tuloksia opiskelijoiden lähtötasoon eli kolme vuotta sitten lukionsa aloittaneiden peruskoulun päättötodistusten keskiarvoihin. Nykyistä ylioppilastutkinnon rakennetta mukaillen vertailuun poimitaan arvosanat äidinkielestä, parhaasta pitkästä aineesta sekä kahdesta parhaasta muusta aineesta, ja näistä lasketaan vertailtava keskiarvo. Pelkkiä yo-arvosanoja vertailemalla kärki koostuisi lähinnä korkeiden sisäänpääsykeskiarvojen lukioista, joihin valikoituu jo valmiiksi taitavia opiskelijoita.

Osasyiksi Nousiaisten lukion hyvään suoritukseen sekä rehtori Anett Blom että tuore ylioppilas Netta Mutila nostavat opiskeluympäristön miellyttävyyden ja lukion yhteisöllisyyden. Nousiaisten lukio on luonnon keskellä, pääosin lähialueelta tulleilla opiskelijoilla on jo lukion alussa paljon vanhoja tuttuja ja sekä opettajia että opiskelijoita on sen verran vähän, että heihin tulee tutustuttua.

”Olen tykännyt siitä, että täällä tuntee oikeastaan kaikki opettajat. Sitten on matala kynnys avun hakemiseen”, Mutila kertoo.

Nousiaisten lukiosta kirjoitti 74 ylioppilasta tänä keväänä.

Opiskelijoita myös tuetaan monin eri tavoin: kuraattori, psykologi ja erityisopettaja pitävät erillisiä oppitunteja, mikä tekee heistä helpommin lähestyttäviä kuin jos he olisivat vain nimiä listassa. Rehtori Blom tekee opiskelijoille valmiit lukujärjestykset heidän kurssivalintojensa pohjalta, jolloin opiskelijoiden ei itse tarvitse yrittää sovitella kurssitetristään yhteen.

Nousiaisissa myös digiohjaaja opastaa opiskelijoita digitaalisen työvälineiden käytössä. Viikoittaisilla opinto-ohjaustunneilla on digiohjaajan kanssa harjoiteltu esimerkiksi yo-kokeessa käytettävän Abitti-ohjelmiston käyttöä, kymmensormijärjestelmää ja Googlen työkalujen hyödyntämistä. Mutilan mielestä runsas tietotekniikkaohjaus auttoi pitämään koetilanteen paineet pienempinä, kun kokeiden teknistä puolta ei tarvinnut miettiä.

Ylioppilaskokeet suoritetaan nykyään tietokoneella, vaikka paperia saa edelleen käyttää vastausten luonnosteluun.

Kuva: Päivi karjalainen

Paraisten lukion yhdeksän ylioppilasta kirjoittivat ainoina tämän kevään abiturientteina lähtötasoaan paremman keskiarvotuloksen. Koska ylioppilaskirjoitusten arvostelu on peruskoulua tiukempi, tämä on hyvin harvinaista.

”Voisi sanoa, että ei huono”, Paraisten lukion rehtori Ari Rintanen vitsailee.

Lukiolaisten opiskelun edesauttamiseen Rintasella on yksinkertainen vastaus.

”Mitään muuta ihmelääkettä ei ole kuin tukiopetus, oli se yksittäin tai pienryhmissä.”

Paraisten lukion tukiopetuksesta suurin osa on halutun aineen opettajan antamaa yksilökohtaista tukea hyppytunneilla, koulupäivän jälkeen tai illalla esimerkiksi etäyhteyden välityksellä. Se voi sisältää esimerkiksi tehtävien läpikäymistä tai läksyjen tekemistä opettajan avustuksella. Viikoille voidaan myös aikatauluttaa vaikkapa kielissä erikseen tukitunteja, joille saavat osallistua kaikki halukkaat. Paraisten lukiolla on lisäksi apuna erityisopettaja jaettuna toisen lukion kanssa.

Tänä keväänä valmistuneen ylioppilaan Olle Riihelän mukaan Paraisten lukiossa tukea saa helposti ja opettajilla on paljon aikaa kullekin oppilaalle. Myös pieni ryhmäkoko auttaa, koska opettajat huomaavat heti, jos jonkun opiskelu takkuaa.

Sosiaalista stigmaa tukiopetuksella ei Riihelän mielestä Paraisilla ole: pienessä lukiossa ympärillä ovat koko ajan samat ihmiset, joten avun kysyminen ei jännitä. Isommassa tai korkean sisäänpääsykeskiarvon lukiossa asia saattaisi olla toisin.

Kärkilukioiden viesti hallitusneuvotteluihin on yhtenäinen: koulutuksesta leikkaaminen synkistäisi Suomen tulevaisuutta.

”Kyllä valtakunnan tulevaisuus lepää pitkälti siinä, että meillä on koulutettu, osaava työvoima. Lukiokoulutus on vankka, yleissivistävä koulutus, joka antaa eväitä elämää, jatko-opintoja ja työelämää varten. Toiveena on ehdottomasti, että lukioiden taloudelliset pelimerkit olisivat sellaiset, että lukiot pystyisivät toimimaan”, sanoo rehtori Rintanen.

Lukioiden rahoitusta puolustaa myös rehtori Blom.

”Ehdottomasti ei leikkauksia lukiopuolelle, niitä on tehty jo pitemmän aikaa. Koulutukseen pitää satsata nyt. Se on yhteiskunnalle äärimmäisen tärkeää, että on osaavaa väkeä tulevaisuudessakin.”

Blom myös toivoo, että uuden opetussuunnitelman, oppivelvollisuusiän nostamisen, lukiokoulutuksen maksuttomaksi muuttamisen ja yo-tutkinnon uudistamisen jälkeen lukioissa voitaisiin hengähtää hetki ilman uusia uudistuksia ja nykyistä järjestelmää saataisiin rauhassa kehittää.

Ylioppilas Riihelä nostaa esiin pulan osaavasta, korkeasti koulutetusta työvoimasta.

”Ei lähdetä sitä suomalaista koulu- ja korkeakoulujärjestelmää ainakaan sörkkimään. Ennemmin pitäisi parantaa ja helpottaa opiskelijoiden toimeentuloa ja sitä, että ihmiset pääsisivät opiskelemaan. Meillä on kotimaassakin paljon, mistä ottaa, jos vain panostetaan siihen. Siitä tämä maa ehdottomasti ponnistaa, että suomalaiset oppisivat itse eikä (kaikkia osaajia) tarvitsisi ulkomailta tuoda”, hän sanoo.

Rehtori Rintanen toivoo myös yhteistyön parantamista koulujen ja sosiaali- ja terveysalan hallintojen välillä, jotta syrjäytymisvaarassa olevat nuoret saataisiin kiinni turvaverkkoihin. Hän myös muistuttaa, että opiskelijoiden yksilöllinen tukeminen esimerkiksi tukiopetuksella tai erityisopettajan avustuksella ei tapahdu itsestään, vaan tarvitsee riittävää rahoitusta ja tekijät eli ammattitaitoiset opettajat.

”Ei me kansakuntana pärjätä, ellei meillä ole hyvin koulutettua porukkaa viemässä tätä yhteiskuntaa eteenpäin.”

Ylioppilaita juhlitaan tänään ympäri Suomen. Kuva: Markku Vuorikari

Suuret lukiot (51 kirjoittajaa tai enemmän)

1. Nousiaisten lukio, Nousiainen, Varsinais-Suomi

2. Katedralskolan i Åbo, Turku, Varsinais-Suomi

3. Gymnasiet Lärkan, Helsinki, Uusimaa

4. Vasa övningsskola, Vaasa, Pohjanmaa

5. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen, Uusimaa

6. Parolan lukio, Hattula, Kanta-Häme

7. Puolalanmäen lukio, Turku, Varsinais-Suomi

8. Borgå Gymnasium, Porvoo, Uusimaa

9. Etelä-Tapiolan lukio, Espoo, Uusimaa

10. Ressun lukio, Helsinki, Uusimaa

1. Paraisten lukio, Parainen, Varsinais-Suomi

2. Lovisa Gymnasium, Loviisa, Uusimaa

3. Punkalaitumen lukio, Punkalaidun, Pirkanmaa

4. Kristinestads gymnasium, Kristiinankaupunki, Pohjanmaa

5. Padasjoen lukio, Padasjoki, Päijät-Häme

6. Ekenäs gymnasium, Raasepori, Uusimaa

7. Pargas svenska gymnasium, Parainen, Varsinais-Suomi

8. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsinki, Uusimaa

9. Kotka svenska samskola, Kotka, Kymenlaakso

10. Savitaipaleen lukio, Savitaipale, Etelä-Karjala

Kustakin maakunnasta on poimittu enintään kymmenen lukiota.

1. Savitaipaleen lukio, Savitaipale

2. Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu, Joensuu, Lappeenranta, Imatra

3. Parikkalan lukio, Parikkala

4. Taavetin lukio, Luumäki

5. Lappeenrannan lyseon lukio, Lappeenranta

6. Rautjärven lukio, Rautjärvi

7. Kimpisen lukio, Lappeenranta

8. Imatran yhteislukio, Imatra

1. Kauhajoen lukio, Kauhajoki

2. Ilmajoen lukio, Ilmajoki

3. Kurikan lukio, Kurikka

4. Alajärven lukio, Alajärvi

5. Vimpelin lukio, Vimpeli

6. Ähtärin lukio, Ähtäri

7. Alavuden lukio, Alavus

8. Jalasjärven lukio, Kurikka

9. Lapuan lukio, Lapua

10. Kauhavan lukio, Kauhava

1. Kangasniemen lukio, Kangasniemi

2. Pieksämäen lukio, Pieksämäki

3. Sulkavan lukio, Sulkava

4. Juvan lukio, Juva

5. Mäntyharjun lukio, Mäntyharju

6. Savonlinnan taidelukio, Savonlinna

7. Savonlinnan lyseon lukio, Savonlinna

8. Mikkelin lukio, Mikkeli

9. Rantasalmen lukio, Rantasalmi

1. Puolangan lukio, Puolanka

2. Suomussalmen lukio, Suomussalmi

3. Kuhmon yhteislukio, Kuhmo

4. Sotkamon lukio, Sotkamo

5. Paltamon lukio, Paltamo

6. Kajaanin lukio, Kajaani

1. Parolan lukio, Hattula

2. Kaurialan lukio, Hämeenlinna

3. Lopen lukio, Loppi

4. Riihimäen lukio, Riihimäki

5. Lammin lukio, Hämeenlinna

6. Hämeenlinnan lyseon lukio, Hämeenlinna

7. Forssan yhteislyseo, Forssa

8. Janakkalan lukio, Janakkala

9. Hausjärven lukio, Hausjärvi

1. Kannuksen lukio, Kannus

2. Toholammin lukio, Toholampi

3. Kaustisen musiikkilukio, Kaustinen

4. Karleby svenska gymnasium, Kokkola

5. Perhon lukio, Perho

6. Vetelin lukio, Veteli

7. Kokkolan suomalainen lukio, Kokkola

1. Karstulan lukio, Karstula

2. Konneveden lukio, Konnevesi

3. Kinnulan lukio, Kinnula

4. Petäjäveden lukio, Petäjävesi

5. Joutsan lukio, Joutsa

6. Muuramen lukio, Muurame

7. Laukaan lukio, Laukaa

8. Pihtiputaan lukio, Pihtipudas

9. Jämsän lukio, Jämsä

10. Jyväskylän normaalikoulu, Jyväskylä

1. Kotka svenska samskola, Kotka

2. Haminan lukio, Hamina

3. Karhulan lukio, Kotka

4. Kuusankosken lukio, Kouvola

5. Kouvolan Yhteislyseo, Kouvola

6. Kotkan lyseo, Kotka

7. Virolahden lukio, Virolahti

1. Posion lukio, Posio

2. Sallan lukio, Salla

3. Enontekiön Erälukio, Enontekiö

4. Muonion lukio, Muonio

5. Simon lukio, Simo

6. Sodankylän lukio, Sodankylä

7. Kolarin lukio, Kolari

8. Pellon lukio, Pello

9. Utsjoen saamelaislukio, Utsjoki

10. Tervolan lukio, Tervola

1. Punkalaitumen lukio, Punkalaidun

2. Vammalan lukio, Sastamala

3. Virtain lukio, Virrat

4. Parkanon lukio, Parkano

5. F. E. Sillanpään lukio, Hämeenkyrö

6. Svenska samskolan i Tammerfors, Tampere

7. Tampereen yliopiston normaalikoulu, Tampere

8. Pälkäneen lukio, Pälkäne

9. Tampereen klassillinen lukio, Tampere

10. Akaan lukio, Akaa

1. Kristinestads gymnasium, Kristiinankaupunki

2. Vasa övningsskola, Vaasa

3. Gymnasiet i Petalax, Maalahti

4. Korsholms gymnasium, Mustasaari

5. Jakobstads gymnasium, Pietarsaari

6. Vasa gymnasium, Vaasa

7. Vörå samgymnasium, Vöyri

8. Pedersöre gymnasium, Pedersöre

9. Kronoby gymnasium, Kruunupyy

10. Laihian lukio, Laihia

1. Pyhäselän lukio, Joensuu

2. Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu, Joensuu, Lappeenranta, Imatra

3. Juuan lukio, Juuka

4. Kontiolahden lukio, Kontiolahti

5. Ilomantsin lukio, Ilomantsi

6. Tohmajärven lukio, Tohmajärvi

7. Joensuun lyseon lukio, Joensuu

8. Polvijärven lukio, Polvijärvi

9. Tulliportin normaalikoulu, Joensuu

10. Joensuun yhteiskoulun lukio, Joensuu

1. Haukiputaan lukio, Oulu

2. Siikalatvan lukio, Siikalatva

3. Oulun lyseon lukio, Oulu

4. Reisjärven lukio, Reisjärvi

5. Pudasjärven lukio, Pudasjärvi

6. Kuusamon lukio, Kuusamo

7. Haapaveden lukio, Haapavesi

8. Kalajoen lukio, Kalajoki

9. Madetojan musiikkilukio, Oulu

10. Siikajoen lukio, Siikajoki

1. Suonenjoen lukio, Suonenjoki

2. Tuusniemen lukio, Tuusniemi

3. Vieremän lukio, Vieremä

4. Leppävirran lukio, Leppävirta

5. Pielaveden lukio, Pielavesi

6. Rautalammin lukio, Rautalampi

7. Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio, Lapinlahti

8. Kuopion taidelukio Lumit, Kuopio

9. Nilsiän lukio, Kuopio

10. Juankosken lukio, Kuopio

1. Padasjoen lukio, Padasjoki

2. Lahden Rudolf Steiner -koulu, Lahti

3. Sysmän Lukio, Sysmä

4. Iitin lukio, Iitti

5. Heinolan lukio, Heinola

6. Lahden yhteiskoulu, Lahti

7. Lahden lukio Gaudia, Lahti

8. Vääksyn Yhteiskoulu, Asikkala

9. Lahden lyseo, Lahti

10. Erkko-lukio, Orimattila

1. Harjavallan lukio, Harjavalta

2. Ulvilan lukio, Ulvila

3. Björneborgs svenska samskola, Pori

4. Merikarvian lukio, Merikarvia

5. Honkajoen lukio, Kankaanpää

6. Nakkilan lukio, Nakkila

7. Kankaanpään Yhteislyseo, Kankaanpää

8. Säkylän seudun lukio, Säkylä

9. Eurajoen lukio, Eurajoki

10. Euran lukio, Eura

1. Lovisa Gymnasium, Loviisa

2. Ekenäs gymnasium, Raasepori

3. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsinki

4. Gymnasiet Lärkan, Helsinki

5. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen

6. Helsinge gymnasium, Vantaa

7. Borgå Gymnasium, Porvoo

8. Etelä-Tapiolan lukio, Espoo

9. Ressun lukio, Helsinki

10. Nurmijärven lukio, Nurmijärvi

1. Paraisten lukio, Parainen

2. Pargas svenska gymnasium, Parainen

3. Nousiaisten lukio, Nousiainen

4. Katedralskolan i Åbo, Turku

5. Puolalanmäen lukio, Turku

6. Laitilan lukio, Laitila

7. Paimion lukio, Paimio

8. Liedon lukio, Lieto

9. Mynämäen lukio, Mynämäki

10. Kimitoöns gymnasium, Kemiönsaari