Suomella opittavaa muiden työmarkkinauudistuksista

Suomella on paljon opittavaa Tanskassa, Saksassa tai Ruotsissa tehdyistä työmarkkinareformeista. Suomikin on eurooppalaisittain menestynyt työmarkkinoiden uudistajana, todetaan työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa selvityksessä.

Kansainvälisiä työmarkkinauudistuksia vertailevaa raporttia esiteltiin torstaina ministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räsäsen sekä neuvotteleva virkamies Johanna Alatalon johdolla Helsingissä.

Asiapaperi luovutettiin työministeri Lauri Ihalaiselle (sd.) hallituksen jatkopohdintojen tueksi. Ihalainen lupasi, etteivät evästykset jää pöydälle pölyttymään. Valtioneuvosto aikoo jo ensi viikon iltakoulussaan pohtia Suomen työpolitiikan uutta linjaa sekä työelämän kehittämisen strategiaa.

Ihalainen huomautti, että Suomessa on puututtava etenkin kasvavaan nuorisotyöttömyyteen. Myös nuorten sekä ikääntyneiden työllisyysastetta on hinattava ylös. Maahanmuuttopolitiikassa Suomella on myös muilta paljon opittavaa.

Neljässä vertailumaassa pääosa työmarkkinauudistuksista on viety läpi 2000-luvulla. Kaikki maat ovat menestyneet hyvin huolimatta työpolitiikan erilaisista sisällöistä.

Työmarkkinatoimien tulokset ovat nähtävissä eri maiden työttömyys- ja työllisyysluvuissa. Etenkin nuorten ja ikääntyneiden työllisyysasteet vaihtelevat.

Esimerkiksi korkean työttömyyden Tanskassa herättiin jo 1990-luvun alkupuoliskolla, jolloin muun muassa lisättiin työttömien aktivointitoimia ja tiukennettiin työttömyysturvaa.

Tanska tunnetaan sittemmin joustoturvan mallimaan. Työtön saa hyvän perusturvan, mutta vastaavasti aktivointitoimia on paljon. Myös työsuhteen aloitusta ja lopetusta koskevia ehtoja on säännelty löyhästi.