Kestävä hammaskalusto on mahdollistanut nykyisen norsun selviämisen ilmastonmuutoksesta
Nykyään jäljellä olevan kolmen norsulajin huolestuttava taantuminen johtuu salametsästyksestä ja muusta ihmistoiminnasta.Tuoreessa tutkimuksessa on selvinnyt, että norsulajien monimuotoisuus saavutti huippunsa noin viidestä kymmeneen miljoonaa vuotta sitten. Sen jälkeen se on taantunut ilmaston jäähtymisen, kuivumisen ja kasvaneen vaihtelun seurauksena. Helsingin yliopiston tutkijat ovat toteuttaneet norsueläinten kehitystä käsittelevän tutkimuksen yhteistyössä Madridin, Bristolin, Buenos Airesin ja Berliinin yliopistojen kanssa. Tutkimus on julkaistu Nature Ecology and Evolution -lehdessä.
Tutkimuksen mukaan parhaiten ilmaston muutoksiin sopeutuivat nykyisten norsujen kaltaiset sopeutumiskykyiset lajit, joilla esimerkiksi kestävä ja tehokas hampaisto mahdollisti monenlaisten ravintokohteiden hyödyntämisen.
"Toki nykyihmisellä on loppuvaiheessa voinut myös olla merkittävä vaikutus norsueläinten sukupuuttoihin", kertoo tutkimukseen osallistunut paleontologi Juha Saarinen Helsingin yliopistosta.
Saarinen kertoo, että tutkimuksen aineisto kattaa käytännössä kaikki vakuuttavaan fossiiliaineistoon perustuvat norsueläinlajit niiden koko evoluutiohistorian ajalta, yhteensä lähes 200 lajia.
Norsueläinten kukoistusaika oli noin 20–3 miljoonaa vuotta sitten. Tuolloin samoissa ympäristöissä eli samanaikaisesti useita eri norsulajeja.
"Nykyihmisen levittäytyminen ja maailmanlaajuinen menestys oli todennäköisesti merkittävä tekijä norsujen ahdingon taustalla viimeisessä noin 20 tuhatta vuotta sitten alkaneessa sukupuuttoaallossa, jonka seurauksena esimerkiksi villamammutti kuoli sukupuuttoon", sanoo Saarinen.
"On selvää, että nykyään jäljellä olevan kolmen norsulajin, afrikkalaisen metsänorsun ja savanninorsun sekä aasiannorsun huolestuttava taantuminen johtuu salametsästyksestä ja muusta ihmistoiminnasta."
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

