Siitepölyallergioista kärsiville uusi harmi – siitepölytiedotteet katkolla resurssipulan takia

Koivu ja heinä ovat Suomessa merkittävimmät siitepölyallergian aiheuttajat. Kuva: Jarkko Sirkiä

Turun yliopisto kertoo, että siitepölytiedotteiden säännöllinen päivitys on tämän vuoden osalta keskeytetty resurssipulan takia. Tietoja siitepölytilanteesta ja sen etenemisestä päivitetään kuitenkin edelleen Norkko-palveluun mahdollisuuksien mukaan.

Turun yliopiston siitepölytiedote on julkaistu siitepölykauden aikana useita kertoja viikossa vuosina 1976–2023. Tänä vuonna lähes 50-vuotinen perinne katkeaa resurssipulaan. Norkko-tiedotuspalvelu on tuotettu yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Tiedotteissa on kerrottu tilannetiedot ja viiden päivän ennuste tärkeimpien allergiakasvien siitepölymääristä. Seurattavia kasveja ovat olleet pähkinä, leppä, koivu, heinät, pujo ja tuoksukki. Lisäksi on kerrottu Cladosporium- ja Alternaria-homesienten itiöpitoisuuksista ilmassa. Lyhyitä tiedotteita on julkaistu tarvittaessa myös siitepölykauden ulkopuolella.

Siitepölyallergiat yleistyvät jatkuvasti ja Suomessa on yli miljoona siitepölyallergikkoa. Koivu ja heinä ovat Suomessa merkittävimmät siitepölyallergian aiheuttajat.

Siitepölykauden aloitusajankohtaa, kestoa tai eri lajien kukinnan voimakkuutta on yleensä mahdotonta ennustaa etukäteen. Siitepölykausi riippuu monesta asiasta, joista sää on merkittävin vaikuttava tekijä.

Siitepölyallergiakausi alkaa aikaisin yleensä keväällä lepän ja pähkinäpensaan kukkiessa ja päättyy loppusyksyn pujokauteen.

”Muutama vuosi sitten pähkinäpensas aloitti Lounais-Suomessa kukintansa jo tammikuussa. Jos tuoksukin siitepölyä kantautuu Suomeen vielä lokakuussa, siitepölykausi voi kestää pahimmillaan tammikuusta lokakuuhun”, kertoi dosentti aerobiologi Annika Saarto Turun yliopistosta viime syksynä.

Tänä vuonna siitepölyä voi jo nyt kaukokulkeutua eteläisten ilmavirtausten mukana Suomeen, sillä pähkinä ja leppä kukkivat jo Keski-Euroopassa.