Nimisuoja tärkeä kauppatavara EU:lle
BRYSSEL (MT)
Nimisuojattujen tuotteiden asema EU:n maatalouden kauppapolitiikan kärkenä vahvistui entisestään keskiviikkona, kun EU:n parlamentti hyväksyi mietinnön Yhdysvaltojen kanssa käytävistä vapaakauppaneuvotteluista TTIP:stä. Parlamentti haluaa komission tapaan suojata tietyllä alueella tai tavalla valmistettuja perinteisiä tuotteita.
USA:ssa nimisuojaa vastustetaan, koska se nähdään kilpailun esteenä. ”Kiivaimmin nimisuojaa vastustaa meijeriteollisuus. He haluavat myydä esimerkiksi gorgonzolaa ja muita juustoja Euroopassa”, Idaholaisia perunantuottajia edustava Patrick Kole sanoo.
”Näkemykset ovat niin vastakkaiset, että lopputuloksena on jonkilainen kompromissi”, Kole jatkaa.
USA todennäköisesti haluaa vastineeksi tuontikiintiöitä maataloustuotteilleen.
Käytännössä EU ajaa neuvotteluissa linjaa, joka suojaa suuria nimisuojattuja vientituotteita, kuten kreikkalaista feta-juustoa, Parman kinkkua ja ranskalaista samppanjaa. Suoja takaa esimerkiksi kreikkalaisille yksinoikeuden feta-sanan käyttöön.
Suomelle EU:n linjaus on hankala. Suomen nimisuojatut tuotteet ovat niin pieniä, ettei niistä ole maatalousviennin tukipylväiksi. Sen sijaan USA:sta tuotavat maataloustuotteet lisäävät tarjontaa EU:ssa ja se voi laskea hintoja.
Suomi myös mielellään veisi uusia ja innovatiisia elintarvikkeita Yhdysvaltoihin. EU:n kauppapolitiikassa niiden viennin edistäminen kuitenkin jää nimisuojattujen varjoon.
Kuvio oli samankaltainen jo EU:n ja Kanadan välisissä neuvotteluissa vapaakaupasta. Neuvotteluja käytiin lähes viisi vuotta ja sopimus solmittiin viime syyskuussa.
Sopimukseen hyväksyttiin 145 nimisuojattua tuotetta. Vastineeksi Kanadalle luvattiin 50 miljoonan nautakilon ja 75 miljoonan sianlihakilon kiintiö Eurooppaan.
EU haluaa USA-sopimukseen 300 nimisuojattua tuotetta.
Parlamentti äänesti osana mietintöä myös investointien suojasta.
Nyt siitä oli kansainvälisen kaupan valiokunnassa hiottu kompromissi, joka hyväksyttiin äänin 447 puolesta ja 229 vastaan.
Mepit haluavat riippumattomia ja julkisesti valittuja tuomareita ratkomaan investointisuojaan mahdollisesti liittyviä oikeudenkäyntejä.
Se tekisi investointien suojasta demokraattisemman.
Mepit vaativat myös valitusmenettelyä ja jäsenvaltioiden lakien sekä oikeusjärjestelmien parempaa tunnustamista.
Äänestystä lykättiin kesäkuussa, sillä parlamentti ei olisi päässyt yksimielisyyteen kannastaan. Silloin riideltiin juuri investointien suojasta.
Mietintö antaa EU:n neuvottelijalle komisaari Cecilia Malmströmille suuntaviivoja siitä, millaisen sopimuksen parlamentti voi hyväksyä.
Lopulta parlamentti voi vain hyväksyä tai hylätä Malmströmin neuvotteleman sopimuksen.
Aimo Vainio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
