UUTISTAUSTA Euro epävakaana vuoteen 2015
Euroalue astuu uuteen vuoteen 2015 kaikkea muuta kuin vakaana tai yhtenäisenä.
Epävakaudesta huolehtii pahimman kriisimaan Kreikan ajautuminen ennenaikaisiin vaaleihin. Poliittinen kriisi lisää kansainvälisten sijoittajien pelkoja, koska Kreikan talousuudistuksia ja säästöpolitiikkaa vastustava vasemmistopuolue Syriza on ennakkosuosikki maan suurimmaksi puolueeksi. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF pisti jo Kreikan lainoja koskevat neuvottelut jäihin.
Epäyhtenäisyyden ongelma juontuu siitä, että Euroopan keskuspankki (EKP) ei ole onnistunut hintavakauden turvaamisessa. Keskuspankin tavoite on noin kahden prosentin vuotuinen inflaatio.
Joulukuun alussa alensi EKP vuoden 2015 inflaatioennusteen 0,7 prosenttiin. Entinen arvio oli 1,2 prosenttia. Myös uusi ennuste on ylimitoitettu, koska öljyn hinta on joulukuussa alentunut edelleen 22 prosenttia (30.12. mukaan).
EKP:n varapääjohtaja Vitor Constancio arvioi saksalaiselle Wirtschaftswoche-lehdelle inflaation putoavan lähikuukausina negatiivisen puolelle. Constancio varoi käyttämästä rumaa deflaatio-sanaa.
Alenevien hintojen seurauksista Constancio oli suorasanaisempi: euroaluetta uhkaa noidankehä, joka koostuu reaalipalkkojen noususta, yritysvoittojen hiipumisesta, kysynnän romahduksesta ja edelleen alenevista hinnoista. Moni taloustieteilijä kutsuisi näkymää taantumaksi.
EKP:ltä vaaditaan nyt näyttäviä deflaation ja taantuman vastaisia toimia. Pääjohtajan Mario Draghin tiedetään olevan valtiolainojen osto-ohjelman (Quantitative Easing, QE) käynnistämisen kannalla.
Ohjelman vastustajien leirissä ovat toisensa löytäneet hyvin erilaisten talouksien euromaat. Mahtavin QE-vastustaja EKP:n neuvostossa on Saksan keskuspankki ja sen pääjohtaja Jens Weidemann. Vastikään myös Viron keskuspankin johtaja ja EKP:n neuvoston jäsen Ardo Hansson kritisoi QE-ohjelmaa. Vastahangan linjoilla on myös EKP johtokunnan jäsen, luxemburgilainen Yves Mersch.
Mikä näitä näennäisen erilaisia kansantalouksia yhdistää?
Euro Plus Monitor 2014 raportin mukaan parhaassa kunnossa olevat julkiset taloudet euroalueella ovat juuri Luxemburg, Viro ja Saksa. EKP:n pääjohtaja Draghin kotimaa on raportin kolmanneksi kehnoin. Italiaa surkeammin julkista taloutta hoidetaan vain Kyproksella ja Kreikassa.
Jo tähänastinen löysän rahan ja alhaisten korkojen politiikka on tarjonnut velkamaille lisäaikaa toteuttaa talouden rakenneuudistukset.
Suurista euromaista esimerkiksi Ranska tai Italia eivät kuitenkaan ole tasapainottaneet budjettejaan tai edistäneen työmarkkinauudistuksia.
Ranska löi syyskuussa oman velkaantumisensa ennätykset ylittämällä 2 000 miljardin euron julkisen talouden velkarajan.
QE-ohjelma jakaa velkamaiden riskit kaikkien, myös hyväkuntoisten euromaiden kesken. Avokätisille valtiolainaostoille perustuva keskuspankkipolitiikka poistaa kannusteet aloittaa vaikeat vakauttamistoimet. Velkakriisin uudelleen leimahtamisen vaara euroalueella kasvaa.
EKP päättää uudesta strategiastaan 22. tammikuuta.
Parhaassa
kunnossa
olevat julkiset taloudet euroalueella
ovat Luxemburg, Viro ja Saksa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
