Tapaninpäivän myrskyoli tiedossa hyvissä ajoin
Tapaninpäiväiseen myrskyyn oli reilusti aikaa varautua, sillä ensimmäinen varoitus Ilmatieteen laitokselta lähti jo viikkoa aiemmin.
”Ensimmäinen varoitus tarkentui viikon aikana, mutta se tiedettiin, että tuulet ovat kovat”, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pirkko Pylkkö sanoo.
Tiedettiin myös, että rintama liikkui Suomea kohti.
”Meteorologit voivat antaa karkean kuvan tulevasta jo etukäteen. Säämalleissa näkyy painekäyriä, joista voi arvioida tuulen nopeutta.”
Viimeistään joulupäivänä asia oli selvä. Myrsky repi puita Norjassa ja rintama lähestyi Suomea. Tuhojen korjaamisen hitaudesta parjatuilla sähköyhtiöillä oli siis aikaa valmistautua pahimpaan.
Fortumilta myönnetään (MT 9.1.), että varautuminen olisi voinut olla parempaa. Tuulien voimakkuus ja tuhoisuus olivat sääennusteita kovempia.
Pylkkö hieman toppuuttelee mahdollisuutta varautua myrskyyn käytännössä.
”Rintama on satoja kilometrejä leveä. Tuhoalueen laajuus oli niin suuri, että vaikka se olikin ennustettu hyvissä ajoin, ei ole ihme, että raivaustyöt ovat vieneet kauan”, hän sanoo.
Myrskyn siis tiedettiin tulevan, mutta oli mahdotonta ennakoida, mihin tuhot tarkalleen kohdistuisivat. Tapanina viralliset myrskyvaroitukset lähtivät kello 4.00 ja 7.30.
Varoitus annetaan, kun on syytä pelätä sään aiheuttavan tuhoa. Varoitus annettiin Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueille, koska voimakas tuuli aiheutti vahinkoja.
Satelliittikuvasta näkee, että myrsky iski laajalle alueelle.
Maaseudun Tulevaisuuden mukaan Fortumilla oli parhaimmillaan 750 miestä korjaamassa tuhoja. Myrskyn pitää tietenkin olla laantunut, ennen kuin miehiä voi laittaa töihin, vaikka kuinka hyvin olisi varauduttu.
Tulevaisuudessa tutkakuvat satelliiteista voivat korvata lentokoneella tehtävät ilmakuvaukset tuhojen laajuutta tutkittaessa. Tekniikka on olemassa, mutta hinta ratkaisee.
”Ovat ilmakuvauksetkin erittäin kalliita. Niiden saamisessa voi mennä viikko, kun satelliitista alue on kuvattu vuorokaudessa”, erikoistutkija Kari Luojus Ilmatieteen laitokselta sanoo.
Sään ennustamisessa käytetään yleisemmin pohjoisnavan yli lentäviä satelliitteja. Niiden lentokorkeus on noin 840 kilometriä. Ilmatieteen laitos käyttää tällä hetkellä viittä tai kuutta satelliittia. Ne lentävät saman paikan yli kahdesti vuorokaudessa.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
