Rktl:n henkilöstö vaihtopenkille
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) karhukannan arviointi on johdonmukaista jatkoa viimevuosien petopolitiikalle.
Laitoksen virkamiehet ovat ottaneet oikeudekseen säädellä petokantoja omien mieltymystensä ja tavoitteidensa mukaan.
Tutkimuslaitoksen tehtävä tuottaa puolueetonta ja luotettavaa tietoa petokantojen koosta on unohtunut. Kannan arviointimallit on luotu niin, että petokannan todellinen määrä puolittuu todellisuudesta.
Esimerkiksi viime talvena täällä Pohjois-Hämeessä varmennettiin kolme ilvespentuetta alle kymmenen kilometrin säteellä.
Yhdessä pentueessa oli kolme pentua, toisessa kaksi pentua ja kolmannessa kaksi pentua. Tuore lumi oli maassa ja jälkihavainnot oli helppo varmentaa.
Rktl:n laskentakaavan mukaan alueella oli kaksi pentua, kun todellisuudessa niitä oli seitsemän. Vastaava virhe tapahtuu karhujen laskennoissa.
Petotutkijat ovat toisaalta hämmästellet Sisä-Suomen suuria karhupentueita. Kolmen pennun pentueita on huomattavasti enemmän kuin Itä-Suomessa.
Virallisessa kanta-arviossa on pentueiden keskikoko on kuitenkin esimerkiksi Pohjois-Hämeessä 1,3.
Kun huomioidaan pentueiden lukumäärän puolittaminen, niin ollaan kanta-arviossa pahasti pielessä.
Karhukannan arviointiin on olemassa ymmärrettävä selitys. Rktl:n petotutkimuksen henkilöille oli valtava takaisku, kun karhujen pannoituksista jouduttiin luopumaan niiden aiheuttamien kärsimysten vuoksi.
Pettymys purettiin Keski-Suomen kannanhoitoalueen kanta-arvioon.
Rktl:n lausunnon allekirjoittajat kantavat vastuun alaistensa tekemistä lausunnosta.
Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt Rktl:lle huolensa metsästäjien epäluottamuksesta laitoksen toimintaa kohtaan.
Ylijohtaja Eero Helle ja tutkimusjohtaja Vesa Ruusila voisivat vastata tämän lehden palstalla, miksi he eivät ole puuttuneet ongelmaan.
Olisiko vuodenvaihteessa perustettava Luonnonvarakeskus mahdollisuus luottamuspulan korjaamiseksi?
Rktl:n riistan kannanarviot tulisi siirtää kokonaan olemassa olevien riistakeskusten toimialaan.
Riistakeskukset yhdessä metsästäjien kanssa ovat se asiatuntijataho, joka pystyy luotettavasti tekemään kannan arviot.
Rktl:n toiminta on keskittynyt liiaksi suurpetotutkimukseen. Se vie nykyisellään merkittävän osan tutkimusmäärärahoista.
Esimerkiksi petopannoituksista tulisi luopua kokonaan ja käyttää rahat petovahinkokorvauksiin.
Tassujärjestelmää kehittämällä petoeläinten kannanarviot saataisiin luotettavalle tasolle.
Antti Tarkkala
Orivesi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
