Valtion leikkaustarve liki sama kuin maaseudulta on jo otettu
Maa- ja metsätalousministeriön budjetista leikattiin viime vaalikaudella liki yhdeksän prosenttia. Mikäli samanlainen leikkaus tehtäisiin tulevalla vaalikaudella koko valtion budjetista, se kerryttäisi 4,8 miljardin säästöt. Se ei puutu paljon VM:n virkamiesten sopeutusehdotuksesta.
Valtiovarainministeriön virkamiesten maaliskuisen raportin mukaan julkisen talouden velan taittaminen laskuun edellyttäisi noin kuuden miljardin euron säästöä vuoteen 2019 mennessä eli ensi vaalikaudella. Se olisi noin kolme prosenttia bruttokansantuotteesta.
Lisäksi tarvittaisiin rakenteellista sopeutusta neljän miljardin euron edestä.
Puolueista kokoomus on ajanut virkamiesten kuuden miljardin linjaa. Keskustan ja perussuomalaisten tavoite on sama, mutta kuudessa vuodessa. SDP:n mukaan vaalikaudella riittää 2–3 miljardin sopeutus.
Maa- ja metsätalousministeriön budjetti aleni vuoden 2011 2,90 miljardista 2,66 miljardiin vuonna 2015 eli lähes yhdeksän prosenttia. Muun muassa kansallinen tuki supistui selvästi.
Mikäli yhdeksän prosentin säästö tehtäisiin suurimman ministeriön eli valtiovarainministeriön (VM) hallinnonalalle, säästöä tulisi 1,5 miljardia.
Viime vaalikaudella ministeriön menot lisääntyivät 500 miljoonaa. VM:n suurimmat menot liittyvät kuntien menojen maksamiseen.
Toiseksi suurin ministeriö on sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Sieltä yhdeksän prosentin säästö toisi 1,1 miljardin euroa. Viime vaalikaudella menot kasvoivat kahdeksan prosenttia eli miljardin.
STM:n suurimmat menoerät ovat eläkkeet, työttömyysturva ja perheiden kustannukset. Pelkästään työttömyysturvaan kuluu valtiolta kaksi miljardia euroa.
Maatalouseläkkeiden 560 miljoonaa ovat STM:n hallinnonalalla.
Kolmanneksi suurin ministeriö on opetus- ja kulttuuriministeriö (OPM), jossa yhdeksän prosentin säästö tekisi 600 miljoonaa euroa. Opetusala kykeni säästöihin jo menneellä vaalikaudella, ja sitä kertyi parisataa miljoonaa euroa eli kolmisen prosenttia budjetista.
OPM:n suurimmat menot ovat korkeakoulutusmenot ja opintotuki. Vaikka opintotuki poistettaisiin kokonaan, säästö jäisi 900 miljoonaan euroon.
VM:n virkamiesten mukaan valtiontaloutta tulee sopeuttaa neljällä ja kuntia kahdella miljardilla, johon päästäisiin kuntien tehtäviä karsimalla. Koska tuottavuutta parantavat rakenneuudistukset toteutuvat hitaasti, kuntien tehtävien karsiminen on ensisijainen toimi.
Palkkamalttia tarvitaan vuosia ja tuottavuutta nostettaisiin digitalisaatiolla.
Hallituksen tulisi arvioida, mistä hyvinvointivaltion tehtävistä voidaan luopua pienimmin yhteiskunnallisin tappioin, virkamiehet kehottavat.
Henkilöstökustannukset ovat valtion menojen suurin erä. Henkilöstöä voitaisiin vähentää hyödyntämällä eläköitymistä.
Vuoteen 2020 mennessä eläkkeelle jää 13 000 henkilöä. Mikäli joka kolmas eläkkeelle siirtyvän tehtävä jätetään täyttämättä, säästyy vuonna 2020 noin 250 miljoonaa euroa.
Jouko Kyytsönen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
