
Keskon Mikko Helander haluaa nostaa kotimaisen ruuan hintaa — tuottajien saama korvaus liian pieni
Kesko aikoo ostaa Pohjois-Euroopasta lisää rautakauppoja.
Keskon pääjohtaja Mikko Helander uskoo, että kotimaisen ruuan menekki kasvaa tulevaisuudessa. Hintaa voidaan nostaa, jos kotimaisen arvostus lisääntyy. Sitä voidaan lisätä elintarvikeketjun yhteistyöllä, jossa Keskon asiakastiedoilla ja markkinoinnilla on tärkeä osuus. Kuva: Jarno Mela"Tuottajat saavat ehdottomasti liian vähän korvausta työstään, ja suomalainen ruoka on varsin halpaa. Olen tästä täysin samaa mieltä MTK:n kanssa", Keskon pääjohtaja Mikko Helander sanoo MT:n haastattelussa keskiviikkoaamuna Keskon komeassa pääkonttorissa Helsingin Kalasatamassa.
K-ryhmä on juuri kertonut kaikkien aikojen parhaasta tuloksestaan. K-ruokakauppa on kasvattanut markkinaosuutta viidettä vuotta peräkkäin.
Miten tuottajien tilannetta sitten voidaan parantaa?
"Koko elintarvikeketjun pitää pyrkiä yhdessä ratkaisuihin, jolla kotimaisen ruuan arvostusta saadaan edelleen nostetuksi. Tässä esimerkiksi kaupan markkinoinnin osuus on tärkeä. Paljon on jo tehty, mutta edelleen on parannettavaa."
"Tuottajilla ja varsinkin teollisuudella on hyvä mahdollisuus käyttää yhteistyössä asiakastietoa, jota kaupalla on asiakkaistaan. Tuotteita voidaan valmistaa asiakkaiden tarpeiden mukaan", Helander toteaa.
Kesko ei voi yksin nostaa elintarvikkeiden hintaa, koska asiakkaat alkaisivat kaikota.
Kauppaa on arvosteltu siitä, että sen osuus elintarvikeketjussa on kasvanut ja tuottajien pudonnut.
Kotimaisten elintarvikkeiden osuus K-kaupoissa on noin 80 prosenttia.
"Arvioimme, että se pysyy samalla tasolla jatkossakin. Kun K-ryhmän ruokamyynti kasvaa jatkossa, myös kotimaisten elintarvikkeiden myynti kasvaa", Helander laskee.
"Hinnan merkitys on tärkeä, mutta useimmille asiakkaillemme ovat myös monet muut asiat tärkeitä: asioinnin helppous, valikoiman laajuus, laatu ja kotimaisuus, jolloin ruuasta voidaan maksaa enemmän."
"K-kaupat myyvät myös edullisia omia Pirkka- ja K-Menu-tuotteita, joissa on vähemmän markkinointikustannuksia."
K-ryhmän Tuottajille kiitos -kampanja laajenee Helanderin mukaan koko ajan. K-kauppa tilittää kampanjan tuotteista pienen osan esimerkiksi lihatalolle, joka siirtää sen eteenpäin tuottajilleen. Kampanjan kautta on maksettu maatiloille tähän mennessä yli neljä miljoonaa euroa vuoden 2015 jälkeen.
"Maatilat ovat vastanneet kansainväliseen kilpailuun koko ajan tilakokoa suurentamalla ja toimintaa tehostamalla samoin kuin kauppa. Elintarviketeollisuudessa rakennemuutos on edennyt hitaammin, suomalaiset yhtiöt ovat kansainvälisesti katsoen pieniä."
Myös K-ryhmä on kansainvälisesti pieni esimerkiksi Lidliin verrattuna, jolla on myös omaa teollisuutta.
Suomessa K-ryhmän ruokakaupan myynti on kasvanut viidessä vuodessa 1,8 miljardia euroa. Markkinajohtaja S-ryhmän tavoite on nostaa markkinaosuutensa lähivuosina 45:stä yli 50 prosentin.
"K-ryhmässä ei julisteta etukäteen kasvutavoitteita, mutta olemme viime vuosina olleet ainoa päivittäistavarakaupan toimija, joka on merkittävästi kasvanut ja uskon, että kasvu jatkuu", Helander toteaa.
Keskon mukaan sen markkina-osuus päivittäistavarakaupassa on 37,6 prosenttia Päivittäistavarakauppa ry:n arvion perusteella.
Ruokakaupassa kauppiaat ovat onnistuneet parantamaan toimintaa sekä Keskon asiakastiedon ja mallien avulla sekä muiden kauppojen esimerkkien avulla. Asiakaskohtaisuutta on saatu parannettua."
Kesko on investoinut viiden vuoden aikana yli kolme miljardia euroa. Suomessa kasvu on hidasta, mutta tähtäin on ulkomailla.
"Jatkossa kasvua tavoitellaan rakentamisen ja talotekniikan kautta Pohjois-Euroopassa. Tavoitteena on orgaanisen kasvun lisäksi ostaa yrityksiä ja laajentua sitä kautta", Helander kertoo.
Viime vuonna Kesko osti Carlsen Fritzøe -rautakauppaketjun Norjassa sekä MIAB- ja Bygg&Interiör-liiketoiminnot Ruotsissa.
Keskon liikevoitto kasvoi viime vuonna 567 miljoonaan euroon eli runsaat sata miljoonaa euroa edellisvuodesta ja liiketuloksen osuus liikevaihdosta 5,3 prosenttiin edellisvuoden 4,3 prosentista.
"Keskon vuosi 2020 oli erittäin vahva", Helander luonnehtii. "Olemme pitkään kasvattaneet myyntiä ja kannattavuutta. Tulosparannuksesta alle puolet johtuu koronan vaikutuksesta", hän arvioi.
Päivittäistavaran osuus koko liikevoitosta on noin kaksi kolmannesta, rakentamisen ja talotekniikan noin kolmannes ja autokaupan alle viisi prosenttia.
K-ruokakauppojen liikevaihto kasvoi 3,6 prosenttia ja liikevoitto nousi 47 miljoonaa euroa 375 miljoonaan euroon. Verkkokauppa yli kolminkertaistui loppuvuodesta.
Rakentamisen ja talotekniikan liikevaihto kasvoi liki kuusi prosenttia ja liikevoitto nousi 188 miljoonaan euroon. Tulos vahvistui selvästi Helanderin mukaan Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Erityisesti myynti kuluttajille kasvoi.
Keskon näkymät ovat Helanderin mukaan myönteiset. Kesko arvioi vertailukelpoisen liikevoiton olevan tänä vuonna 520–620 miljoonaa euroa.
Suomen päivittäistavarakauppaan ennakoidaan maltillista kasvua. Ravintolamyynnin toipuminen riippuu pandemian kehityksestä. Pohjois-Euroopassa korjausrakentamisen ennakoidaan kasvavan. Uudisrakentaminen vähenee, mutta pientalo- ja vapaa-ajanrakentaminen pysyy vakaana. Autokaupan ennakoidaan kasvavan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


