MT paikan päällä Glasgown ilmastokokouksessa: Metaanipäästöt ja metsäkato halutaan kuriin, Brasilia lupailee valtavia päästövähennyksiä maatalouteen – "Kaikki valtiot eivät ole liikkeellä ketunhäntä kainalossa"

YK:n ilmastokokous jatkuu Skotlannin Glasgowssa perjantaihin 12.11. asti. Vasta viime metreillä saadaan tietoja kokouksen virallisista neuvottelutuloksista. Kuva: Kiara Worth UNclimatechange

Maailman päättäjien paineet kasvavat, kun YK:n ilmastokokous Skotlannin Glasgowssa huipentuu perjantaina. MT on paikan päällä seuraamassa kokousta.

Tässä vaiheessa valtioiden hiilineutraaliustavoitteet kattavat noin 90 prosenttia sekä maailman päästöistä että taloudesta. Vielä kaksi vuotta sitten osuus oli noin 30 prosenttia taloudesta. Meksikoa lukuun ottamatta kaikki vauraat G20-maat ovat sitoutuneet hiilineutraaliuteen.

"Toki tavoitteet ovat kaukana tulevaisuudessa. Silti ei kannata vähätellä niiden periaatteellista merkitystä. Mukana on isoja maita, jotka vielä joitakin vuosia – jopa vain viikkoja – ennen Glasgow’ta kieltäytyivät jyrkästi sitoutumasta hiilineutraaliuteen", kertoo vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen Sitrasta. Hän seuraa ilmastokokouksen tapahtumia ja raportoi edistymisestä Twitterissä.

Valtioiden päästösitoumusten lisäksi Glasgowssa on polkaistu vireille liuta uusia merkittäviä aloitteita. Energy Transitions Commission arvioi, että yhdessä nämä voisivat kuroa umpeen 40 prosenttia kuilusta 1,5 asteen lämpenemisen polun ja aiempien sitoumusten päästökehityksen välillä.

Maaseudun Tulevaisuuden puhelinhaastattelussa Tynkkynen nostaa kärkeen aloitteet metaanipäästöjen vähentämiseksi ja metsäkadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä sekä metsittämisen edistämiseksi. Metsäaloite kattaa yli 90 prosenttia maailman metsistä.

Metaanipäästöjen leikkaamisen toteutuminen aloitteen mukaisesti hillitsisi suoraan ilmaston lämpenemistä 0,2 asteella. Aloitteessa mukana olevalla Suomella on muutoin metaanipäästöt kurissa, mutta Tynkkysen mukaan maatalouden päästöissä riittää vielä työnsarkaa.

Aloitteiden toteutumista ei virallisesti seurata, eikä tavoitteista lipsumisesta rokoteta. Vahtikoirina toimivat muun muassa kansalaisjärjestöt ja media.

"Ei ole syytä olettaa, että kaikki valtiot ovat liikkeellä ketunhäntä kainalossa", Tynkkynen toteaa.

Toki joukossa on epäluotettavia pelureita. Esimerkiksi Brasilian nykyjohto on luvannut rahoitusta metsäkadon pysäyttämiseksi, mutta perunut aikeensa ja päinvastoin leikannut määrärahoja.

"Toisaalta kyseenalaisesti käyttäytyvät valtionjohtajat on helpompi vaatia tilille, jos he ovat sitoutuneet aloitteeseen", Tynkkynen pohtii.

Yksi aloitteista koskee maataloutta. Siinä 45 valtiota lupaa kestävämpiä ja vähempipäästöisiä maatalouskäytäntöjä. Brasilia lupaa laajentaa vähähiilisen viljelyn ohjelmaansa 72 miljoonalle hehtaarille, jolloin kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät miljoonalla tonnilla vuoteen 2030 mennessä.

Samassa ajassa Saksa lupaa vähentää maankäytön päästöjään 25 miljoonalla tonnilla. Iso-Britannia pyrkii saamaan 75 prosenttia viljelijöistä vähähiilisen viljelyn piiriin.

Costa Rica ja Tanska keräävät BOGA-aloitteellaan valtioilta sitoumuksia öljyn ja maakaasun tuotannosta luopumiseen ja siirtymiseen vihreämmän energian aikaan.

23 valtiota puolestaan on sitoutunut pyristelemään irti hiilenpoltosta. Mukana on muun muassa suuri hiilentuottaja Puola. Rahoitusta aletaan kanavoida pois hiilisektorilta ensi vuodesta alkaen.

Sijoituspuolella GFANZ-niminen aloite kerää sijoitusmaailman edustajia, kuten pankkeja ja yrityksiä suuntaamaan rahaansa hiilivapaan talouden edistämiseen.