Yhteisen ruokapöydän toimikausi päättyi: Näin suomalaisen ruuan arvostuksen nosto onnistui

Kuva: Carolina Husu

Edellisen hallituksen asettama Yhteinen ruokapöytä –keskustelufoorumin toimikausi on päättynyt.

Foorumi toimi aktiivisesti edellisen hallituskauden ajan marraskuusta 2019 viime maaliskuun loppuun.

Foorumin jäsenet arvioivat toimikauden työn onnistuneen keskimäärin hyvin, todetaan maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa.

Kiitettävää tasoa olivat esimerkiksi elintarvikevientiin liittyvä selvitys, ja sen pohjalta laadittu ruokajärjestelmän kansainvälistämisohjelma sekä suomalaisen ruokakulttuurin tiivistävä työ.

Lisää panostusta kaivattiin muun muassa ruuan arvostuksen edistämiseksi.

"Alkavalla hallituskaudella on tärkeää laatia koko ruokajärjestelmän kattava tavoite- ja toimenpideohjelma, jossa määritellään kotimaisen maataloustuotannon ja sen kehittämisen tavoitteet ja linjataan ruokapolitiikan suuntaviivat vuoteen 2040”, toteaa tiedotteessa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

"Laaja-alainen yhteistyö on välttämätöntä, jotta puheesta edetään tekoihin”, hän jatkaa.

Koronapandemia iski kesken Yhteisen ruokapöydän toimikauden ja korosti ruuan yhteiskunnallista roolia.

Keskustelufoorumin toimesta laadittiin nopealla aikataululla listaus huoltovarmuutta ylläpitämään tarvittavista toimenpiteistä.

Ruokaomavaraisuuden ja elinvoimaisen maaseudun turvaaminen on kokonaisturvallisuuden ja kriisinkestävyyden perusta.

Suomalaisen ruokajärjestelmän kehittäminen edellyttää investointeja, vahvaa tietopohjaa ja laaja-alaista yhteistyötä.

Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin työ perustui Marinin hallitusohjelman kirjaukseen.

Yhteisen ruokapöydän työskentelyn tavoitteena oli nostaa suomalaisen ruuan ja ruokakulttuurin arvostusta ja kirkastaa suomalaisen ruuan brändiä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin sekä edistää koko ketjun yhteistä etua.