”Hyvä on selkänoja mittauttaa välillä” – Viljasen haastava Isomäki uskoo puheenjohtajakisan tuovan MTK:n valtuuskuntaan ”kihelmöivää tunnelmaa”
Nykyiset varapuheenjohtajat ovat halukkaita jatkamaan. Valinnat tehdään 12. huhtikuuta.
Naudanlihantuottaja Jaakko Isomäki on ollut valtuuskunnan jäsen vuodesta 2019 ja pitää henkilövaaleja hyvinä jäsenistön ja keskustelun virittäjinä. ”Järjestön linjaa on hyvä kirkastaa.” Kuva: Kari SalonenMTK-Etelä-Pohjanmaa tiedotti viime viikolla, että sen johtokunta esittää MTK:n valtuuskunnan puheenjohtajaksi kauhavalaista maanviljelijää, agrologi Jaakko Isomäkeä.
Se tarkoittaa istuvan puheenjohtajan ja jatkopestiä todennäköisesti hakevan vihtiläisen Eerikki Viljasen haastamista.
Isomäki on ollut valtuuskunnan jäsen vuodesta 2019. Hän johtaa naudanlihantuottajana MTK:n nautaverkostoa ja on MTK:n lihavaliokunnan ja Itikan hallintoneuvoston jäsen. Sukutilalla kasvatettiin aiemmin lihasikoja ja tuotettiin nurmisiementä, mutta Isomäki on keskittynyt vuodesta 2009 lähtien naudanlihan tuotantoon ja metsätalouteen.
Hän sanoo taustakeskustelujen kannustaneen ja elämäntilanteen sallivan nyt puheenjohtajakisaan lähtemisen. Muitakin syitä on.
”Etelä-Pohjanmaalla oli pitkään edustus johtokunnassa ja nuorten edustajakin oli täältä, mutta nyt ei johtokunnan pöydän ääressä ole ketään”, Isomäki perustelee.
”Minua itseäni kiinnostaa asioihin vaikuttaminen. Katson, että järjestöpoliittisesti valinnat ovat hyviä, sillä ne aktivoivat valtuuskuntaa ja jäsenistöä. Järjestön linjaa on hyvä kirkastaa ja linjakeskustelua käydä. Vaali tuo kokouksiin aina kihelmöivää tunnelmaa.”
Valtuuskunnassa nähtiin kihelmöivä kamppailu viimeksi marraskuussa, kun valtuuskunta valitsi MTK:lle uuden johtokuntakolmikon. Ainoastaan Juha Marttila sai jatkaa vanhasta troikasta.
Puheenjohtajana Isomäki lisäisi valtuuskunnan näkyvyyttä ja pontevuutta päätöksenteossa. Hän on ilmeisen pettynyt siihen, että vaikka valtuuskunta vastusti luonnonhaittakorvauksen ja kotieläinkorvauksen poistamista, ne poistettiin ja lupauksista huolimatta korvaukset jäivät etenkin yksimahaisilla pieniksi.
”Myös vapautuvan korvauskelpoisuuden hallinnoinnin ja uudelleenjaon olisi pitänyt mennä ely-keskuksille, ei mahdollisesti kauppatavaraksi. Valtiovarainministeriön esityksen mukaisiin pohjoisen tuen leikkauksiin ei pidä lähteä, sillä tuethan kohdistuvat C-alueen kotieläintuotantoon, joka on nimenomaan päätoimista aktiivituotantoa”, Isomäki jatkaa.
”Sitäkin toivoisin, että kun valtuuskunnan jäsenet valitsevat johtokunnan jäsenet kolmeksi vuodeksi, me saisimme myös tietää, miten johtokunnan jäsenet todellisuudessa toimivat kokouksissa.”
Isomäki korostaa, ettei hän näe varsinaista tarvetta vaihtaa Viljasta, mutta valinnat kuuluvat järjestödemokratiaan. Jos muita ehdokkaita ilmaantuisi, kisa muuttuisi entistä mielenkiintoisemmaksi. Lisääkin väkeä sopisi hänestä ehdolle.
”Hyvä on selkänoja mittauttaa välillä. Jos Viljanen jatkaa, hänellä on tehtävään entistä vahvempi selkänoja.”
Isomäki ei ole ehdolla eduskuntavaaleissa, ei ole ollut mukana kuntapolitiikassa eikä ole minkään puolueen jäsen.
Viljanen valittiin valtuuskunnan puheenjohtajaksi huhtikuussa 2018, kun hän haastoi istuvan puheenjohtaja Tommi Lunttilan.
Viljanen valittiin valtuuskunnan puheenjohtajaksi huhtikuussa 2018. Hän haastoi tuolloin istuvan puheenjohtajan Tommi Lunttilan ja voitti. Lunttila putosi pelistä jo ensimmäisellä kierroksella, ja kisa ratkesi toisella äänestyskierroksella Viljasen voittaessa siikajokelaisen Matti Heikkilän äänin 43–34.
Viljanen oli valittaessa keskustan ensimmäisen kauden kansanedustaja Uudeltamaalta, mutta hän putosi eduskunnasta keväällä 2019. Hän on ehdolla tämän kevään vaaleissa 2. huhtikuuta.
MTK:n valtuuskunta on järjestön ylin päättävä elin. Siihen kuuluu 55 MTK-liittojen valitsemaa edustajaa ja 20 edustajaa metsänhoitoyhdistyksistä sekä neljä yhteisöjäsentä. Valtuuskunnan puheenjohtajiston vaali käydään 12. huhtikuuta pidettävässä kokouksessa.
Valtuuskunnan puheenjohtajan lisäksi kokouksessa valitaan vuodeksi kaksi varapuheenjohtajaa.
Jatkoa hakee MTK-Etelä-Savon puheenjohtaja, maidontuottaja, agrologi YAMK Sanna Hämäläinen Savonlinnan Kerimäeltä. Hänet valittiin valtuuskunnan 1. varapuheenjohtajaksi tämän vuoden alusta, kun Tero Lahti tuli valituksi johtokunnan 2. puheenjohtajaksi. Hämäläinen on ollut valtuuskunnan jäsen vuosina 2008–2011 ja vuodesta 2021.
Toisena varapuheenjohtajana on toiminut metsänhoitoyhdistysten edustajana mäntyharjulainen Sari Lantta vuodesta 2020. MT kysyi jatkohaluja, ja Lantta on kiinnostunut jatkamaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
