Lähes joka toinen suomalainen kannattaa Nato-sotilaita Ukrainan avuksi – ”Päätös olisi niin iso, ettei kannattaisi lähettää pientä määrää joukkoja”

Nato harjoitteli syksyllä Liettuassa pidetyssä sotaharjoituksessa muun muassa aseistetun kaivurikaluston käyttöä. Kuva: Nato

Tulisiko Nato-maiden lähettää Ukrainan avuksi joukkoja tai ilmavoimia?

Miltei 40 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä, kun MT kysyi asiaa yli tuhannelta suomalaiselta joulukuun alussa.

Naisista kyllä-vastaajia oli 35 ja miehistä 44 prosenttia. Eniten joukkojen lähettäminen saa myötämielisyyttä 31–50-vuotiaiden miesten keskuudessa, 51 prosenttia.

Maaseutumaisissa kunnissa kyllä-vastaajia on kuntaryhmistä eniten, 48 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vastaava luku on 40 prosenttia.

Isoista puolueista Nato-joukkojen lähettäminen Ukrainaan saa eniten tukea perussuomalaisilta. Puolueen kannattajista joka toinen kannattaa joukkojen lähettämistä.

Seuraavaksi tulevat kokoomuksen kannattajat, 46 prosentilla. Yli 40 prosentin nousee kannatus myös vasemmistoa ja vihreitä äänestävien joukossa.

Keskustaa äänestävissä vastaava prosenttiluku on 38, SDP:tä äänestävissä 36.

Vastaavasti Nato-maiden joukkojen tai ilmavoimien lähettämistä vastusti 32 prosenttia kyselyyn osallistuneista.

Kielteisesti joukkojen lähettämiseen suhtautuvien joukossa ero sukupuolten välillä on iso: naisissa 27 prosenttia ja miehissä 36 prosenttia.

Merkittävä osa vastaajista, liki 29 prosenttia, piti kysymystä vaikeana, eikä osannut vastata puolesta tai vastaan. Naisten osuus tässä joukossa oli 38 prosenttia, miesten 20 prosenttia.

Venäjän viime helmikuussa aloittama hyökkäys Ukrainaan näyttää pitkittyvän määräämättömäksi ajaksi, koska vakavia rauhanneuvotteluja ei ole päästy vielä käymään.

Ukrainan armeija on saanut miljardien eurojen arvosta sotilaallista materiaalitukea, mutta Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato ei ole lähettänyt sotilaita tai ilmavoimiaan alueelle välttääkseen suoraa yhteenottoa Venäjän armeijan kanssa. Nato ei myöskään ole julistanut Ukrainaa lentokieltoalueeksi.

USA aikoo lähettää jatkuvista venäläisten ohjusiskuista kärsivän Ukrainan avuksi Patriot-ohjusjärjestelmiä. Tutkahakuinen järjestelmä torjuu lentokoneita, ballistisia että risteilyohjuksia ja jopa droneja.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen, mitä joukkojen tai ilmavoimien lähettäminen Ukrainan avuksi merkitsisi itse sodan, Suomen, Nato-maiden ja Venäjän kannalta?

”Päätös olisi niin iso, ettei Ukrainaan kannattaisi lähettää pientä määrää joukkoja, vaan kyse olisi käytännössä Naton avoimesta sodasta Venäjää vastaan. Venäjä häviäisi sodan varmasti, ellei se eskaloisi sotaa jollakin uudella tavalla.”

Kuinka relevantti vaihtoehto niiden lähettäminen ylipäätään olisi?

”Näin selviä vaihtoehtoja ei Yhdysvalloissa tai muuallakaan haluta antaa Venäjälle. Venäjän tappio on toki jo nyt Naton tavoitteena, mutta tässä tilanteessa Venäjä ei voisi varmasti tietää kuinka paha tappiosta tulisi. Se toisi vääränlaista epävarmuutta Venäjän päätöksentekoon.”

Lavikaisen mukaan ”Yhdysvallat on jo aikaisessa vaiheessa tehnyt jo päätöksen, että Ukrainalle annetaan apua, mutta suoraa yhteenottoa vältetään”.

”Muutosta linjaan ei ole odotettavissa, etenkin koska Ukrainan mahdollisuudet voittoon vaikuttavat realistisilta.”

Toimitus pyysi kommenttia myös presidentti Sauli Niinistöltä ja puolustusministeri Antti Kaikkoselta (kesk.).

Puolustusvaliokunnan keskustalainen jäsen ja Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola kertoo kommentoivansa substanssikysymyksiin, kun on aloittanut tehtävässään puolustusministerinä Kaikkosen sijaisena tammikuussa.

Kyselyn toteutti Kantar TNS Agri joulukuussa. Siihen vastasi 1 029 täysi-ikäistä suomalaista. Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotosten tulokset ovat suuntaa antavia.