Työllisyys, talous ja turve hallituksen kehysriihen tiukimmat väännön kohteet – Kemin tehtaiden sulkeminen lisää painetta järkeviin työllistämistoimiin

Hallituksen kehysriihi alkaa keskiviikkona ja sen ennakoidaan venyvän perjantaille asti. Turpeesta odotetaan päätöksiä, kauraan ja muihin innovatiivisiin vientituotteisiin tulisi satsata, joilla talous saataisiin koronan jälkeen kovaan kasvuun. Kuva: Pekka Fali, Johannes Tervo, Sanne Katainen, Kari Salonen

Työllisyys, talous ja turve ovat hallituksen keskiviikkona alkavan budjettikehysriihen kovimmat väännön kohteet.

Turpeen nopean alasajon ongelmien korjaus ei välttämättä ole nousemassa hallituksen budjettikehysriihessä kuitenkaan kaikkein hankalimpien asioiden joukkoon. Hallituslähteiden mukaan asia lienee sovittavissa osittain turvetyöryhmän esittämin keinoin, jolloin esimerkiksi pienten lämpölaitosten verottomuutta nostettaisiin.

Turvealan sopeuttamiseen on tulossa useita miljoonia euroja.

Kehysriihen koetinkiviksi nousee kestävä talous ja yhtenä sen osana työllistämiskeinot. Keskusta vaatii rakenteellisia toimia ja uskottavaa polkua julkisen velan hallinnasta. SDP ja vasemmistoliitto ovat pitkälle valmiit lykkäämään toimia, kunnes koronan talttumisen vaikutuksista saadaan varmuus.

Lisävelkaa jo otettujen yli 20 miljardin koronaeuron lisäksi ollaan tänä vuonna ottamassa edelleen. Nyt tehtävät päätökset velasta ja uudistuksista koskevat tulevia vuosia ja näkymää velkojen maksamisesta. Leikkauksia ja verojen korotuksia ei esitetä.

Stora Enson Kemin paperitehtaiden lopetus toi budjettiriiheen oman lisäyksensä. "Olennaisinta saada nyt aikaiseksi näkymä siitä, kuinka työpaikkoja saadaan aikaiseksi", keskustassa painotetaan.

Luottoluokittajille tarvitaan tieto siitä, että Suomi pystyy tekemään rakenteelliset uudistukset, jolloin korot jäävät jatkossakin maltilliseksi, puolueessa arvioidaan.

Keskusta on pitänyt mahdollisena lähtöä hallituksesta, jos riittävistä toimista ei sovita. Tällöin hallitus menettää enemmistön eduskunnassa.

On myös mahdollista, että vasemmistoliitto lähtee, jos puolueessa koetaan esimerkiksi työllistämistoimet liian koviksi. Tällöin hallituspuolueille jäisi eduskuntaan 101 paikkaa nykyisen 117 sijaan.

Hallitus on sitoutunut 80 000 uuden työpaikan luomiseen vuoteen 2029 mennessä. Alkuperäistä 60 000 työpaikan luomista vaalikaudella eli vuoteen 2023 mennessä muutettiin viime syksynä.

Arviolta 30 000 työpaikasta on jo päätöksiä. Esimerkiksi eläkeputken poistamisen odotetaan tuovan työpaikkoja.

Vasemmistopuolueiden mukaan työpaikkoja alkaa olla kasassa tässä vaiheessa riittävästi, kun otetaan koronaan käytettyjen miljardien tuomat pysyvät vaikutukset huomioon.

Vasemmisto puhuu STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainàn esiin nostamasta hystereesistä, joka estää systeemiä palautumasta alkuperäiseen tilaan. Lainàn mukaan elvytys tulisi huomioida työllisyystavoitteessa, koska hystereesin ansiosta rakenteellinen työllisyys jää pysyvästi noin 22 000–30 000 henkilöä korkeammalle tasolle kuin ilman elvytystä.

Vihreiden puheenjohtajan Maria Ohisalon mukaan nyt tulisi sopia 25 000 uudesta työpaikasta.

Keskustassa ei velkarahan tuomia hystereesityöpaikkoja lasketa vaatimuksia täyttäviksi. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) painottaa, että työpaikkojen pitää olla julkista taloutta vahvistavia tai vähintään neutraaleja.

Jos esimerkiksi tehdään osatyökykyisten työllistämistoimia, niihin kuluu julkisia varoja. Vastaavasti tarvitaan esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta.

Keskustalle tärkeää on aluekehitys ja mahdollisimman laaja monipaikka-asumisen ja etätyön mahdollistaminen valtiollisissa töissä.

Hallitus on satsaamassa tutkimukseen ja kestävään talouteen. Keskusta on esittämässä kymmeneksi vuodeksi jopa kymmentä miljardia tutkimukseen, jonka avulla saadaan talous nykyistä 1–1,5 prosentin kasvua kovempaan vauhtiin. Kasvu tulisi vientiyritysten investointien kautta.

Hallituksessa asia on melko uusi ja parhaillaan pohditaan, millaiseen rahastoon velkaraha tulisi sijoittaa, että se varmasti käytetään tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Stora Enson Kemin paperitehdas jäi teknologisten muutosten jalkoihin, paperia ei maailmalla tarvita. Tavoite on saada teollisuus investoimaan aloihin, jotka ovat kasvussa.

Yrityksissä on erinomaiset valmiudet pienellä lisäpotkulla investoida esimerkiksi energia-alalla syväreikiin ja vetytalouteen, ennakoivassa terveydenhuollossa digitalisointiin, metsäalalla uusiin tuotteisiin, metallurgiaan ja akkualaan.

Sote-uudistus halutaan hallituspuolueissa eteenpäin, vaikka sen kustannuksia säästävät vaikutukset kuopattiin, kun nopeimmin alaa kehittävät yksityiset heitettiin ulos. Uudistus on kuitenkin parannus nykytilanteeseen, johon ei haluta enää jäädä.