Super: Hoitajapula riivaa "ihan koko maata" ‒ voi ajaa vanhuksia kotihoitoon

Hoitoalalla on lakkoiltu koko kevät, ja yksi lakossa ollut ammattiliitto oli perus- ja lähihoitajien Super. Missä sitä hoitajapulaa eniten on, puheenjohtaja Silja Paavola?

"Ihan koko maassa, ihan kaikkialla. Tämä kesä tulee olemaan ihan kauhea, huomattavasti pahempi kuin viime kesä.”

Paavolan mukaan pula on niin paha, että työnantajat ovat varoittaneet lomien pätkimisestä ja hoitopaikkojen sulkemisesta ja väläytelleet hoitoalan ammattilaisten siirtämistä päiväkodeista terveydenhoito- ja vanhustyöhön.

”Tämä kaikki uuvuttaa työntekijöitä ja osoittaa, että tekemämme hyvinvointivaltion huoltovarmuustyö nilkuttaa nyt tosi pahasti.”

Paavolan mukaan THL on arvioinut sosiaalipuolen vajeeksi 7 500 lähihoitajaa, eli ”määrät ovat huikeita”.

Myös tuoreen ammattibarometrin mukaan kova lähi-, sairaan- ja terveydenhoitajapula riivaa koko maata.

Kunta-alan eläkevakuuttaja Kevan ennusteen mukaan kunta-alan lähihoitajista kolmasosa eli yli 18 000 ja sairaanhoitajista liki 13 000 eli joka neljäs jää vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Superilla on 90 0000 jäsentä, joista 5 000 eläkeläisiä. Liki jokainen eläkeläinen jatkaa edelleen työntekoa, mikä on tuplamäärä muutaman vuoden takaiseen.

”Ilman heitä eivät kaikki paikat enää pyörisi”, Paavola sanoo ja pelkää pahimman hoitajapulan koittavan viiden vuoden sisällä.

Jos hoitopaikkoja joudutaan sulkemaan, kotihoitoon siirtyy niin huonokuntoisia ihmisiä, että potilasturvallisuus vaarantuu ja perheenjäsenten muut urat tyssäävät siihen, hän varoittaa.

”Syömme tällä tavalla kansantaloutta.”

Hoitajapulan syy on Paavolan mukaan eläköitymisen lisäksi ihmisten kaikkoaminen alalta, vähäinen valmistuminen ja siirtyminen suoraan jatko-opintoihin. Ala ei siis vedä.

"Tältä alalta pääsee muillekin aloille. Eräskin nuori sanoi, että valmistuin juuri lähihoitajaksi, mutta pääsin telakalle hitsariksi. Moni ala ottaa hoitajia uuteen oppiin, kun oppimisen sujumisesta on jo paperit”, Paavola sanoo.

”Työnantajan ja valtiovallan on nyt annettava porkkanoita, joilla näytetään, että se haluaa korjata tilannetta. Se voidaan hoitaa palkalla ja työolojen parantamisella. Muutos ajattelussa on yhtä suuri kuin 1960-luvulla, kun päätettiin satsata päiväkoteihin. On hirvittävän iso asia, jos ei hoitajia saada alalle.”

Nyt neuvotellaan hoitoalan sopimuksista, joista osa tehdään jatkossakin kunta-alalle ja osa uusille hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta alkaen. Kunnat saavat rahoituksensa jatkossakin veroista ja valtionosuuksista, ja hyvinvointialueet valtiolta.

Parhaillaan lakossa ovat Juko, Jyty ja JHL kun taas Tehy ja Super olivat jo aluksi, mutta peruivat toisen lakkonsa. Hoitajajärjestöjen mukaan syynä oli valtiovallan laatima potilasturvallisuuslaki, joka olisi velvoittanut hoitajia joka tapauksessa suojelutyöhön.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan lakko peruuntui liian pienen lakkokassan vuoksi.

Superin vaatimuksena on palkkaohjelma, jossa lähihoitajat saisivat 3,6 prosentin korotuksen yleiskorotuksen päälle viiden vuoden aikana.