Jäkälän ehtyminen huolettaa tutkijaa
INARI (MT)
Suomessa on noin 200 000 poroa.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Kaamasen toimipaikan päällikkö Mauri Nieminen on huolissaan laitumien kunnosta.
”Laitumien kantokyky on tutkimusten mukaan noin 170 000 poroa. Se on tavoite”, Nieminen toteaa.
Poro syö talvisin pääasiassa jäkälää.
Niemisen mukaan Venäjän puolella jäkälää on keskimäärin 15 000 kilogrammaa hehtaarilla, kun tarkastellaan sen kuivapainoa.
”Suomen puolella jäkälää on alle 150 kilogrammaa hehtaarilla.”
Satakertainen ero johtuu tutkijan mukaan ylilaidunnuksesta.
Poroille syötetään Suomessa talvisin 45 miljoonaa kilogrammaa rehua. Kyseessä on rehun kuivapaino.
Niemisen mielestä ruokinta ei ole oikea keino elvyttää luonnonlaitumia.
”Ruokinnan avulla poromäärä pidetään maksimissa.”
Poronhoitolakikin sanoo, että talvikautena paliskunnan alueella laidunnettavien porojen määrä ei saa ylittää paliskunnan talvilaitumien kestävää tuottokykyä.
”Poronlihan imagokin kärsii rehuruokinnasta. Ei sitä voi enää kutsua luonnonmukaiseksi”, Nieminen tuumii.
”Ennen poro ruokki miehen, nyt mies ruokkii poron.”
Kun Nieminen parikymmentä vuotta sitten aloitti työt Kaamasessa, kankaat olivat valkoisenaan jäkälää. Nyt niistä ei ole tietoakaan.
Inarin Kettukoskella, kolmisenkymmentä kilometriä Kaamasesta etelään laiduntamattoman ja laidunnetun jäkälikön eron näkee selvästi.
Aidattu alue on ollut noin 30 vuotta porojen ulottumattomissa. Palleroporonjäkälä kasvaa kellertävänä mattona.
Niemisen naamalle leviää tyytyväinen hymy ja silmät kirkastuvat.
”Peittävyys on lähes sata prosenttia”, hän toteaa.
Jäkälä on kasvanut noin viisisenttiseksi.
Kettukosken aitauksessa jäkälää on noin 8 000 kilogrammaa hehtaarilla, sen ulkopuolella alle sata kilogrammaa.
Porojen laidunmaita rasittaa myös metsätalous, mutta Niemisen mukaan poro kuluttaa jäkälämaita kymmenen kertaa metsätaloutta enemmän.
”Avohakkuu ja auraus pilaavat jäkäläkankaat, mutta muut metsänhoitotoimet eivät niinkään.”
Jäkälä tarvitsee kasvaakseen valoa. Siksi harvennukset jopa edistävät jäkälän kasvua.
”Metsätalous ottaa yhä paremmin porotalouden huomioon”, Nieminen sanoo.
Ylä-Lapissa suositaan siemenpuuhakkuita ja kevyttä maanmuokkausta.
Niemisen mukaan poronhoitajat ovat kääntäneet katseen petoihin, vaikka perusasiat eivät ole kunnossa.
”Peto- ja liikennevahingot vähenisivät, jos laitumilla riittäisi ruokaa.”
Kaamasessa tutkitaan parhaillaan, missä kunnossa porot ovat olleet ennen kuin joutuivat pedon saaliiksi.
Nälkiintyneellä porolla luuytimessä kulkee vain veristä nestettä, rasvapitoisuus on alhainen.
Kolmivuotisen tutkimusprojektin tuloksia joudutaan vielä odottamaan.
Saamelaisalueista 80 prosenttia on suojeltu.
Nieminen arvostelee sitä, että poromiehet vastustavat lähestulkoon kaikkea muuta toimintaa, mutta itse eivät pidä laitumista huolta.
”Mitä jää tuleville sukupolville”, hän kysyy.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
