”Se oli lähellä”
LOVIISA (MT)
”Lautalattia ja vähän vehnänjyviä päällä, se oli kuin kuulalaakeri”, sanoo Loviisan Isnäsissä asuva Karl-Johan Karlsson nyt.
Hän liukastui viime vuoden elokuussa kuivurissa ja tippui lajittelijan tasolta ritilälle. Ritilä kallistui, ja hän putosi vielä kaatosuppilon päälle, pää edellä.
Ensimmäinen pudotus oli 1,5 metriä, toinen kaksi.
Terävä peltireuna leikkasi päälakea auki niin, että tarvittiin 21 tikkiä. Lisäksi jotain meni poikki niskassa. 6. ja 7. nikaman pään liikkeitä rajoittavat ulokkeet vaurioituivat.
Toinen katkesi, toiseen tuli hiusmurtumia.
Karlssonin viimeinen muistikuva on putoamisesta. ”Muisti meni, se oli semmoinen isku.”
Mies oli kuivurissa yksin. Vaimo kuitenkin näki, että ritilä nousi pystyyn, ja juoksi paikalle. Hän soitti ensiapuun.
Vakava työtapaturma toi kolme kuukautta sairaslomaa.
”Sen jälkeen meni jonkin aikaa, että sai voimat ja liikeradat toimimaan”, Karlsson kertoo.
Puinti oli elokuussa kesken. Karlssonin poika oli onneksi juuri vaihtamassa työtä ja pääsi lomittamaan isäänsä.
Karlsson on tyytyväinen sairasloman kestoon.
”Ei ole valittamista, kaikki on hoidettu asiallisesti”, hän toteaa.
Nyt kaikenlainen liike jo onnistuu. Sormi ja peukalo ovat vielä yliherkät, mutta ne paranevat.
”Jos jotain katkeaa niskassa, silloin se on lähellä”, Karlsson sanoo.
”Olen toipunut ja iloinen siitä.”
PAULA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
