Selvitys: Nykyinen lainsäädäntö ei riitä pysäyttämään luontokatoa – Ohisalo ja tutkijat vaativat uutta velvoittavaa luontolakia
Selvityksen mukaan luontolaki tarjoaisi kansalaisille ja yrityksille ennakoitavuutta ja avoimuutta, joita ne tarvitsevat vastuullisuuden osoittamiseksi ja muutoksen toteuttamiseksi.
”Ilmastolaki on asettanut ilmastokriisin torjunnalle selkeän tavoitteen ja Suomen hiilineutraaliudelle määrävuoden. Tarvitsemme vastaavan tahdon myös luontokadon pysäyttämiselle vuoteen 2030 mennessä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo Kuva: Jani KauttoYmpäristöministeriön selvityksen mukaan luontoa turvaavassa lainsäädännössä on useita rakenteellisia puutteita, jotka täytyy korjata luontokadon pysäyttämiseksi.
Selvityksen mukaan luontoa turvaava lainsäädäntö on pistemäistä ja hajaantunut useiden eri lakien alle. Lainsäädäntö ei myöskään ole riittävän velvoittavaa ja sääntelyssä on aukkoja.
Tutkijat suosittelevat säätämään uuden, velvoitteita sisältävän luontolain sekä tekemään muutoksia muun muassa maankäyttö- ja rakentamislakiin, metsälakiin, vesilakiin ja ympäristönsuojelulakiin.
Liikkeelle voitaisiin lähteä luontolaista, joka velvoittaisi viranomaisia ja jossa säädettäisiin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteista ja suunnittelusta.
”Ilmastolaki on asettanut ilmastokriisin torjunnalle selkeän tavoitteen ja Suomen hiilineutraaliudelle määrävuoden. Tarvitsemme vastaavan tahdon myös luontokadon pysäyttämiselle vuoteen 2030 mennessä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo tiedotteessa.
Luontolaki tarjoaisi myös kansalaisille ja yrityksille ennakoitavuutta ja avoimuutta, joita ne tarvitsevat vastuullisuuden osoittamiseksi ja muutoksen toteuttamiseksi.
”Uudistettu luonnonsuojelulaki antaa välineitä jo heikentyneen ja uhanalaisen luonnon suojelemiseksi. Esimerkkinä voidaan mainita vapaaehtoista ekologista kompensaatiota koskevat säännökset. Luonnonsuojelulain mukaisten uhanalaisten luontoarvojen ulkopuolella luontokadon hillintään on kuitenkin vain vähän tavoitteita ja keinoja”, lainsäädäntöjohtaja Johanna Korpi toteaa.
Selvityksen ovat laatineet ympäristöoikeuden professori Niko Soininen ja erikoistutkija Minna Pappila useiden aiempien selvitysten pohjalta.
Esiselvitys luonnon monimuotoisuutta turvaavan lainsäädännön kehittämisvaihtoehdoiksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
