Uutistausta Peltoa ei saa pörssistä
Maailman väkiluku kasvaa. Ympäristö pilaantuu. Ilmastonmuutos lisää tulvia ja kuivuutta. Peltoja käytetään muuhunkin kuin ruuantuotantoon. Kiina haalii maata Afrikasta.
Jos ei maatalousmaalla ole tulevaisuutta, millä sitten?
Britanniassa pellon hinta on lyönyt laudalta kiinteistöt, kullan ja pörssi-indeksit: vuosina 2002–2012 pellon hinta kallistui 270 prosenttia, kun Lontoon kiinteistöt tuottivat ”vain” 135 prosenttia. Edellinen kymmenvuotisjakso tuotti 41 prosenttia.
Peltohehtaarin hinta on Britanniassa 24 000–35 000 euroa eli selvästi enemmän kuin Australiassa tai Yhdysvalloissa, missä nousua on myös ollut 12 prosenttia vuodessa viimeisten 20 vuoden aikana.
Britannian 14 prosentin vuosinousu jää kuitenkin jälkeen maailmanmarkkinoiden 20 prosentista.
Maailma onkin ehkä vasta heräämässä maa- ja metsätalou-teen sijoittamiseen. Arvion mukaan pellosta on tulossa ammattilaisten sijoituskohde, sillä maanviljely ei kiinnosta tulevia polvia. Imua tosin hillitsee politiikan ja luonnonolojen tuoma epävarmuus tuotto-odotuksiin.
Investoijia kiinnostavat Brasilia, Ukraina, Unkari, Puola ja Mosambik, mutta vieläkin suuremmat tuotto-odotukset kohdistuvat Romaniaan ja Sambiaan.
Myös Suomessa pellon hinta on kolminkertaistunut vuodesta 1997. Se on noussut suunnilleen samaa tahtia kuin Helsingin pörssin OMX-indeksi. Mutta jos ei omista peltoa eikä halua hankkia sitä, kuinka voisi päästä käsiksi Suomen tai Afrikan peltoihin?
Suomessa ei juuri mitenkään. Metsämaasta, vuokra-asunnoista, kullasta, dollareista ja elintarvikealan yrityksistä voi ostaa siivun Helsingin pörssin kautta, mutta ei peltoa.
Esimerkiksi Nordealla ei ole maatalousmaahan sijoittavaa rahastoa. Johtaja Jari Ohrankämmen perustelee tätä eettisyydellä.
”Meillä on tehty päätös, ettemme tarjoa sijoitustuotteita, joiden arvonkehitys on sidottu elintarvikkeiden raaka-aineisiin. Tiedossani ei ole muitakaan tavallisia rahastoja, jotka sijoittaisivat maahan.”
Kysymys ei ole riskin välttelystä, sillä riskin kantaisi joka tapauksessa rahasto-osuuksien ostaja. Pankkihan saa palkkionsa joka tapauksessa.
Maatalousmaan kulta-aika oli Ohrankämmenen mukaan muutama vuosi sitten, kun Tukholman pörssiinkin listautui Black Earth Farming. Yritys omistaa neljännesmiljoona hehtaaria peltoa ja harjoittaa peltoviljelyä Venäjällä.
Kurssi kohosi aluksi 60 kruunuun, mutta on enää alle kymmenes siitä. Osasyy voi olla poliittinen epävarmuus, mutta myös teknoinnostukseen verrattava hurahdus.
”Se oli eräänlainen buumi. Kun sijoittajat kiinnostuvat joukolla jostakin yrityksestä, kurssit tuppaavat karkaamaan.”
Elintarvikealaa pidetään vakaana sijoituskohteena, mutta sijoittajien mielestä se ei lupaa samanlaista vakaata pitkän ajan nousukehitystä kuin pörssiosakkeet.
Sijoitusanalyytikko Matias Möttölän mukaan maatalous-resurssin valtti on vakaus, mutta haitta muita hyödykkeitä hitaampi ja hankalampi realisointi. Möttölän mukaan moni ”vastavirran ajattelija” on kuitenkin puhunut peltosijoitusten puolesta juuri maan rajallisuuden vuoksi.
Vanha sijoitusneuvo on kuitenkin laittaa munia eri koreihin.
”Jos omistaa jo maatilan ja on riippuvainen sen tuotosta, kannattaa olla varovainen ja hajauttaa muita sijoituksiaan.”
Esimerkiksi Market Vectors Agribusiness ETF:ssä on mukana lannoite-, siemen-, kone- ja jalostusyrityksiä Monsantosta Yaraan – mutta ei maata. Vastaavia ovat PowerShares DB Agriculture ETF ja ETFS Agriculture ETC. Maatalousosakkeisiin sijoittaa Deutsche Invest I Global Agribusiness LC.
Pikaetsinnällä löytyy myös yksi maatalousalan sertifikaattitarjokas. Svenska Handelsbanken Food sijoittaa yhdeksän hyödykkeen hintaodotuksiin: 18 prosentilla maissiin ja pienemmillä osuuksilla vehnään, sikoihin, nautoihin, riisiin, soijaan, sokeriin, kahviin ja kaakaoon. Sen arvo on noussut viidessä vuodessa 18 prosenttia mutta laskenut vuodessa 24 prosenttia.
Vähänkään epävarmoja tuotto-odotuksia syövät sijoitusten erisuuruiset kulut.
Lähteet: The Telegraph, The
Economist, Financial Times sekä useiden sijoitusyhtiöiden kotisivut
EIJA MANSIKKAMÄKI on politiikan
toimittaja.
eija.mansikkamaki@
mt1.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
