Ankkalinnan väki tuli piirtäjän juhlavuonna Suomeen
Kari Korhonen työskentelee ihmeellisessä maailmassa.
On puhuvia eläimiä, punaisia paloposteja ja amerikkalaisia postilaatikoita. Välillä eläimet, kuten ankat, matkaavat myös Suomeen.
Suomen ainoa Aku Ankka -piirtäjä ja -käsikirjoittaja viettää juhlavuottaan. Korhonen sai ensimmäiset Disney-käsikirjoitukset piirrettäväkseen lokakuussa 20 vuotta sitten. Sen jälkeen Korhosen kynästä on lähtenyt yli 200 Ankka-tarinaa – ja lisäksi kansia ja lyhyitä pätkiä.
Toinen Ankka-tekijä Kai Vainiomäki käsikirjoitti Ankka-sarjakuvia 2000-luvun vaihteessa, mutta ei enää. Myös Jukka Murtosaari on työskennellyt Aku Ankan parissa.
Kari Korhonen sekä piirtää että käsikirjoittaa. Se on harvinaista: vain kourallinen Ankka-piirtäjistä työskentelee ilman työparia.
Tänä vuonna ankat ovat seikkailleet Suomessa. Korhonen on vienyt heidät Saimaalle, Kainuuseen, Etelä-Pohjanmaalle ja Turun saaristoon.
Tällä viikolla Suomen-kiertue kulki Helsingin Suomenlinnaan. Jouluna ankat suuntaavat Lappiin. Tarina julkaistaan ympäri Eurooppaa tämän vuoden Aku Ankka -joulutarinana.
Vuoden lopussa Suomen Aku Ankka -lehden lukijat saavat äänestää, missä muualla Suomessa ankkojen pitäisi käydä. Seitsemäs tarina piirretään äänestyksen pohjalta.
Moniosainen Suomi-seikkailu on Suomen Aku Ankassa ensimmäinen laatuaan.
Suomi-tarinat on luettu tarkkaan. Korhonen on saanut Aku Ankan toimituksen kautta niistä hyvää, myös rakentavaa kritiikkiä.
”Lukija oli huomannut, että auto ajaa väärällä puolella tietä. En itse aja autoa, joten en kiinnittänyt siihen huomiota. Pidänpä mielessä seuraavissa tarinoissa.”
Paikallisvärin Suomi-tarinoihin Korhonen kertoo vetävänsä hatusta. ”Tarinoihin tulee muistikuvia paikkakunnista, joissa olen käynyt. Ne eivät ole matkailumainoksia, vaan niissä leikitellään ennakkoluuloilla.”
Korhonen kertoo tuntevansa Suomen varsin huonosti ja olevansa laiska matkustelemaan itse. Espoolaiskodin sohva kaksine kissoineen vetää puoleensa.
”Olen asunut Espoossa ja Helsingissä koko ikäni. Kainuussa vietin lapsena kesiä sedän luona. Työn vuoksi on tullut kierrettyä maata enemmän.”
Korhonen päätti lukiosta päästyään koettaa elää vuoden piirtämällä. Helsinkiläisen sarjakuvakaupan kesäapulainen sai mainospiirtäjän töitä ja tutustui tanskalaisen Egmontin toimittajiin.
Siitä alkoi Disney-ura. Korhonen laatii sarjakuvat englannin kielellä Egmont Comic Creationille.
Yleensä Korhosella on tekeillä 6–7 sarjaa yhtä aikaa eri työvaiheissa.
Ensimmäinen vaihe on synopsis eli lyhyt kuvaus sarjan tapahtumista. Kun päätoimittaja on hyväksynyt sen, alkaa käsikirjoituksen laadinta. Käsikirjoitus toimitetaan Tanskassa.
Varsinaiset luonnokset tehdään isompaan kokoon. Lyijykynän jälki piirretään puhtaaksi tussilla. Sarjakuvat lähetetään eteenpäin väritysohjeiden kanssa.
Suomi-sarjakuvat ovat harvoja kertoja, kun Korhonen on päässyt itse rukkaamaan sarjakuvien väritystä. Kannet hän värittää itse.
”Oikeissa Suomi-kuvissa täytyy olla tarkka värien suhteen”, Korhonen sanoo. ”Väriohje esimerkiksi Helsingin raitiovaunuille pitäisi tehdä hyvin yksityiskohtaisesti. Ne on helpompi värittää itse.”
Nykyään Korhonen piirtää vain Disney-tarinoita, kahdeksan tuntia päivässä, kuutena päivänä viikossa. Niitä on julkaistu 35 maassa.
Mainospiirtäminen pysyi pitkään miehen mukana. Lisäksi Korhonen on tehnyt muun muassa Angry Birds -sarjakuvia markkinointimateriaaliksi Kiinaan, Joulupukki ja noitarumpu -piirroselokuvan Mauri Kunnaksen kanssa sekä MAD-sarjakuvia. Uralle mahtuu myös harjoituskuvia Muumeista – palautteen mukaan tyyli oli liian disneymäistä.
Korhonen valottaa juhlavuonna julkaistussa Ankan siivellä – Kari Korhonen 20 vuotta Ankkalinnassa -kirjassaan myös freelanceriuden miinuspuolia. Isot mediatalot määräävät palkat yksipuolisesti. Viimeksi Korhonen piti kahden viikon loman vuonna 1994.
”Ei voi valittaa”, hän toteaa. Samalla hän muistuttaa, että sarjakuvataiteilija tekee paljon muutakin kuin miltä kirjamessuilla näyttää, kun taiteilija kirjoittaa innokkaalle ihailijalle nimmarin ja sipaisee ankkahahmon paperille.
Mikä sarjakuvissa miestä viehättää?
”Sarjakuvat ovat kiehtova välimuoto elokuvan ja kirjallisuuden välissä. Kuvan ja tarinan tekemiseen, dialogin kirjoittamiseen liittyy monta asiaa: hyvässä ja huonossa saa päättää kaikesta. Sarjakuvapiirtäjä on puvustaja, lavastaja, näyttelijä ja käsikirjoittaja.”
PAULA LIESMÄKI
Korhosen luonnoksia ja originaalipiirroksia
esittelevä näyttely Päivälehden museossa
Helsingissä päättyy sunnuntaina 3.11.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
