Tässä asiassa suomalaismiehen voittaa vain virolainen

Suomalaiset ovat innokkaita lukijoita. Kuva: Markku Vuorikari

Suomen Kirjasäätiö on julistanut helmikuun toisen sunnuntain Lukurauhan päiväksi. Tänä vuonna ystävänpäivään osuva teemapäivä on omistettu lukemiselle ja ystäville aikana, jolloin sosiaalinen media valtaa yhä isomman osan ihmisten vapaa-ajasta.

Vaikein ryhmä kannustaa lukemisharrastukseen ovat nuoret miehet, Suomen Kirjasäätiön asiamies Sakari Laiho kertoo.

”Pisa-tutkimuksissakin olemme huippukärkeä, mutta suurin ero on tyttöjen ja poikien välisissä taidoissa. Väittäisin, että suurin syy löytyy lukemisesta”, Laiho arvelee.

Maailmanlaajuisesti suomalaiset – myös miehet – ovat sen sijaan lukijakansaa.

”Jopa usein parjatut miehemme ovat maailmanmittakaavassa hopeamitalisteja, vain virolaismiehet lukevat enemmän kuin suomalaiset.”

Suomalaisia kiinnostavat erityisesti rikos ja jännitys, Laiho kertoo. 20 suosituimman käännösromaanin listalla oli viime vuonna vain kaksi muuta kuin rikosromaania. Kotimaisessa kaunokirjallisuudessa ovat esillä muunlaiset tyylilajit.

Nuorten kirjoissa näkyvät eri aikojen ilmiöt, kuten Harry Potterit ja vampyyrit.

Tietokirjallisuus elää vahvasti harrastusten ja villitysten mukana. Toisena vuonna julkaistaan paljon korinpunontakirjoja, nyt jyräävät aikuisten värityskirjat. Ilmiö on maailmanlaajuinen.

”En ole ikinä nähnyt yhdenkään aikuisen värittävän, mutta kirjoja myytiin viime vuonna hirveitä määriä. Olen kuullut, että värikynävalmistaja Faber Castell joutui jossain vaiheessa myymään ei oota”, Laiho sanoo.

”Kirjallisuus on siitä viehättävää, että viime vuoden perusteella ei oikein voi ennustaa seuraavaa vuotta.”

Toisaalta alakulttuurien kuten sotakirjallisuuden tai dekkariseuran harrastajat ostavat vuodesta toiseen uskollisesti oman tyylilajinsa kirjoja.

Myös kirjanimikkeiden tuottamisessa Suomi on maailman kärkeä. Laihon mukaan Suomessa ja Tanskassa julkaistaan maailman eniten kirjoja väestömäärään suhteutettuna, vain Islannissa tuotetaan enemmän.